Sivut

torstai 30. elokuuta 2018

Punamullan keittäminen


Viisi miestä urakoi Ruuttakoppin seiniin rakolistat viime lauantaina ja nyt kirjavat seinät pitäisi vielä maalata. Perinteinen punamulta lienee ainoa oikea maali tulevan museon seiniin. Niinpä siis keittämään.


Punamullan keitto on helppoa, kunhan saa hankituksi kaikki tarvittavat ainekset. Kopin seiniin ei paljon maalia mene, joten kahdenkymmenen litran annos lienee sopiva keitettäväksi. Ei ainakaan lopu kesken.


Keittämistä varten tarvitaan 100 l astia, esimerkiksi tynnyrin puolikas, puinen sekoitusmela, villaa tynnyrin ympärille tasaamaan lämpöä ja kaasupoltin. Ennen astian alle tehtiin nuotio, mutta tänä päivänä rengaspoltin on vaivattomin tapa säätää oikea lämpötila keitokselle.

Sitten vain tynnyri tiilikivien päälle ja rengaspoltin alle. Punamullan keitto voi alkaa. Aineksiksi tarvitaan seuraavaa:


  • 20 litraa puhdasta vettä
  • 1,5 kg hienoja ruisjauhoja
  • 1 kg vihtrilliä eli rautasulfaattia
  • 2 l pellavaöljyä tai vernissaa
  • 4 kg punamultaa
  • 0,5 l puutervaa
  • 50 g suolaa tai 0,2 l formaliinia
Ensin keitetään vihtrillillä maustettu ruispuuro ja annetaan sen muhia pari tuntia miedolla lämmöllä kiehuen. Sitten keitokseen lisätään vernissa ja terva sekä punamultajauhe koko ajan sekoittaen. Tämän jälkeen keitosta kiehutetaan sekoittaen tunnin verran niin, että ainekset sekoittuvat toisiinsa ja maali muotoutuu. 

Maalin valmius voidaan tarkistaa puutikulla, joka kastetaan maaliin ja annetaan sitten kuivua. Tällöin maalin ei pitäisi enää tarttua käteen, kun tikkua pyyhitään. Maali on nyt melkein valmista. Vielä puuttuu säilöntäaine. Perinteisesti on käytetty sillin suolavettä tähän tarkoitukseen. Niinpä lorautamme vanhan sillipurkin jämät keitoksen sekaan takaamaan, että maalia voi käyttää parin seuraavan viikon ajan huoleti. Tavallinen suola käy myös tähän tarkoitukseen. Jos haluaa maalin säilyvän pidempään, on keitokseen lisättävä formaliinia, jota tarvitaan 0,5% vahvuisena 2 dl.


Nyt maali on jäähdyttyään valmista siveltäväksi seinään. Jos sää sallii niin Ruuttakoppi saa punaisen värinsä ensi viikoloppuna (1.-2.9.). Pensseli mukaan ja sivelemään. Tarkemman ajankohdan voi varmentaa minulta (040-7017412).

Teksti Tuomo Kuitunen, kuvat Maija Kuitunen

torstai 23. elokuuta 2018

Vähitellen tulee valmista


Nyt saatiin museoon valot.

Hämmästyttävää, kuinka kaksi ikkunaa voi muuttaa tilan aivan erilaiseksi. Eilen puhkaistiin takaseinään kaksi aukkoa, joihin asennettiin kolmiruutuiset ikkunat. Lopputulos oli ainakin tekijöiden mielestä hyvä. Ikkunat ovat vanhoja niin kuin asiaan kuuluu. Ne ovat aikoinaan palvelleet Koivuniemen tilan vintin ikkunoina. Tarkkaan katsottuna ruudut ovat yhtä lukuunottamatta alkuperäisiä puhalletusta lasista valmistettuja ja sinällään jo museoon sopivia.

Ensi lauantaina 25. päivä on tarkoitus naputella seiniin rakolistat, ettei kosteus pääse suoraan sisälle. Talkoisiin voi tulla aamupäivällä. Sitten ulkopuolelta puuttuukin enää maalaus, joka sekin on tarkoitus vielä tänä vuonna saada aikaan. 

Muutama esine museoon on jo tullut, mutta lisää kaivataan. Miettikääpä, mistä raaskitte luopua ja luovuttaa arvoiselleen paikalle Ruuttakopin hyllylle. Jos esineelle on vielä jokin tarina, niin aina parempi. Sekin kerrotaan sitten aikanaan, kun museo avataan.