Korjauksia Meilän kylä-kirjan ensimmäiseen painokseen

 Kylän historiakirjasta ilmestyi kuukausi sitten toinen tarkennettu painos. On syytä kertoa jotakin kirjan korjauksista ja täydennyksistä. Tarkoitus on, että tänne kylän sivulle, kohtaan Kylän historiaa, avataan täydentävät sivut kirjan lukujen mukaan. Näille sivuille tehdään korjauksia ja lisäyksiä sitä mukaa, kun tarve vaatii. Näitä voi lähettää kyläsivun toimitukseen s-postilla (padankoski@gmail.com). Myös kuvat ovat tervetulleita. Kuvan tulee olle sellainen, jonka voi sivulla julkaista.

Toiseen painokseen tehtiin seuraavat korjaukset:

Yksittäisiä korjauksia:

 

s. 18              1.palsta alhaalla Ämmänkallio: …juhannusta vastaan  => …pääsiäistä vastaan 

s. 52              Kuvateksti: … maatiaisrodut.

s. 61              Tekstissä poisto, keskellä vasenta palstaa:

kauempaa saattoi ompelija tulla taloon, niin kuin ennen vanhaan, useaksi päiväksi. Näin esimerkiksi Vilma Hippeläinen Rautajärvel- tä kävi kylässä ompelemassa vaatteita. Lopulta hän sitten avioituikin kylälle, Suksiaan. Myös Hanna Hagren teki käsitöitä taloihin, 

s. 86              Lisäys oikea palsta toiseksi viimeinen kappale:

Sen jälkeen kylän lapsista osa kävi Rautajärvellä ja osa Anja Paavolan kanssa Ämmätsän koululla. [kappaleen lopuu pois] 

s. 96              Vasen palsta alhaalla, poisto

Padankosken VPK jatkoi toimintaan- sa 1980-luvulle osallistumalla mm. Aitoon VPK:n nuorten leireille. Varsinainen toimin- ta kuitenkin päättyi vähitellen ja lopulta, kun moottorikäyttöinen sammutuskalusto siirtyi kunnan omistukseen, toiminta loppui koko- naan. Tällä hetkellä kylässä syttyvät tulipalot sammutetaan naapurikylien toimesta. 

s. 100            Oikea palsta toiseksi viimeinen lause korvataan tällä: Kun Nuuttilassa mietittiin, että miten Sänkelään saataisiin sanaa, että huomenaamuna pitäisi tulla päivätöihin, niin Hagrenin Kustaa sanoi vaan, että ”no minä luikkaan”, nousi saunakalliolle ja luikautti viestin menemään.

s. 108            Kuvateksti: Heikki Setälä omalla pellollaan.

s. 118            Tekstin viimeinen rivi: … vuosisadoittain …

s. 129            Kuvateksti: …rakennettu 1920-luvulla

s. 170            Alaosassa on …Aune ja Heikki Lukkarlan… pitää olla … Aune ja Erkki Lukkarlan…

s.171             Taulukon 1. rivi Jöran 1801 – 1833, viiva alle

s. 190            Taulukko, kahdessa paikkaa: Kalle Jeremias Paavila 1917 – 1996

s. 211            2.kpl 7 rivi: …sai viisi aviotonta…

                      4.kpl 4.rivi Joel Tamminen  => Juho Tamminen

s. 220            1 kpl 5. rivi: Tuopalantien => Tupalantien

s. 222            2.kpl … Toivo perheineen Mäenpäästä. jälkeen lause: Vahlevuoressa asui myös Siirin tytär Anita koko lapsuutensa ja Toivon veljen tytär Pirjo ennen kuin muutti Kettulaan.

s. 237            Taulukko:

                      

Johannes (Janne) Aarto 1885 – 1934  Sänkelän torppari 1922 –1934

Hulda Karoliina Finsk 1887 – 1960 Takamaa

Lempi Johanna 1909 –  Hilja Aliina 1910 –  Toivo Johannes 1913 – 1977 Kalle Armas 1914 -  Paavo Henrik 1914 – 1991  Väinö Ilmari 1917 – 1942 Lempi Johanna Lindholm 1919 – 1991  Martti Olavi 1922 – 1993 Urho 1925 – 2004 Matti Kustaa 1928 –   Eeva Annikki Järvinen 1931 – 2007

Padankoski   Hämeenlinna Kuoli jatkosodassa Hämeenlinna Hämeenlinna Padankoski, Nurmio Padankoski Syrjälä => Hämeenlinna Padankoski Kivistö =>Luopioinen kk

                      

s. 267            Taulukko: Anja Inkeri Ketonen 1929 – 2007  Muuttopaikkakuntaan Einon kohdalle Aitoo ja Ellin kohdalle Toijala

s. 246            Kuvateksti:  Amada ja Uoti Mikkolan kihlakuva

s. 249            Kuvateksti:  Joen Hilma Kytölän pihassa…

s. 262            3.kpl Tilan pellot ovat vuokralla. => Tilan pellot on metsitetty 1980-luvulla.

s. 271            Kuvateksti: Pihassa Aino Mattila (os. Setälä)

s. 271            1. kpl, Kalle Setälä kuoli Korolassa vuonna 1934.

s. 272            Taulukko 3. rivi Lapset: Aune Elviira 1915 - => Aino Elviira…

s. 278            Taulukko 1. rivi Muuttop. August Salminen muutti Luopioisiin ei Padankoskelle

s. 285            Lause tekstiosan loppuun: Nykyään Rantamäen omistaa Esa Vuorinen.

s. 298            Vasen palsta ylhäällä, lisäys: Nämä mökit koottiin Ylhäisten ja Seppälän puretuista …

s. 199, 221 ja 278 olevissa taulukoissa Edith Maria Lehtonen on kirjattu kuolleeksi, mutta hän ei ole kuollut vaan edelleen elää, eli kuolinvuodet pois! 1926 – 1983.

Toinen samanlainen virhe monista tarkistuksista huolimatta on s. 196, jossa Erkki Ottmannille on merkitty kuolinvuosi 2005. Hän on kuitenkin edelleen elossa.

Näistä kahdesta viimeisestä virheestä toimikunta on erityisen pahoillaan ja pyytää virheitä anteeksi asianosaisilta!

Tämän lisäksi on korjattu kappaleet  7.10.20. ja 7.8.16. Niiden korjaukset löytyvät kokonaan Kylän historia-sivulta vastaavasta kohdasta. 

Näiden korjausten mukaan kirjan ensimmäisen painoksen ostaneet voivat tehdä kirjaansa tarvittavat korjaukset.

Terv. Tuomo Kuitunen

Historiatoimikunnan puolesta

Lukukinkerit eli lukuset Salimäessä

 

Vanha lukukinkeriperinne elää edelleen, mutta vain muutamissa pitäjissä maassamme. Pälkäneellä perinnettä on herätelty uudelleen korona-ajan jälkeen. Seurakunnan pappi ja kanttori kiertävät pitäjän eri kylissä keskustelemassa seurakuntalaisten kanssa. Enää lukusilla ei tentata sitä, kuka osaa lukea tai kuka tuntee kristinopin parhaiten. Enää ei kirkonkirjoihin merkitä paikalla olleita eikä nuhdella pois jääneitä. Nyt jutellaan elämään, seurakuntaan ja ajankohtaisiin asioihin liittyvistä kysymyksistä, tavataan toisiamme ja nautitaan kinkeripaikan tarjoilusta. Alunperin sana kinkerit tulee ruotsin kielen sanasta gingerdh, joka tarkoittaa arvovieraiden kestitystä. Tähän kuului silloin alkuaikoina 1700-luvulla lukutaidon opettamista kyläläisille ja virsien veisuuta. Tilaisuus saattoi olla pelottava, jos vaikka ei osannutkaan tai oppinut lukemaan. Myöhemmin kinkereillä ilmottauduttiin rippikouluun ja tarkastettiin lukutaitoa ja kristinopin tuntemusta.

Padankosken lukukinkerit pidettiin 2.4. Salimäessä. Paikalle Salimäen vanhaan pirttiin oli kokoontunut 17 kyläläistä tai kylän ystävää. Kahvihetken jälkeen Janne Vesto johdatteli meidät keskustelemaan kirkonmenoista: mikä on jäänyt erityisesti mieleen, kuka palvelee ketä, miten voimme kukin toimia palveluksessa. Vilkas porina alkoi kuulua eri puolilta ja paljon hyviä huomioita tuli esiin. Aina välillä laulettiin jokin virsi Ritva Huomon johdolla, opeteltiin muutama uusikin. Kolmisen tuntia kului nopeasti eikä vierailla tuntunut olevan kiirettä mihinkään. Siinä vielä pitkään rupateltiin kuulumisia niin kuin entisaikaan messun jälkeen kirkonmäellä. 

Toivottavasti perinne saa jatkoa ja kyläläiset rohkaistuvat taas tapaamaan toisiaan.