sunnuntai 27. toukokuuta 2018

Uusi laituri


Vuosi sitten kesällä päätettiin rakentaa Padankosken uimarannalle uusi laituri. Vanha on huonokuntoinen ja turvallisuuden vuoksi se tulisi piakkoin tiensä päähän. Esa Vuorinen tilasi tarvikkeet  rantaan ja kyläläiset kesäasukkaiden avustuksella toteuttivat suunnitelman toukokuun viimeisessä viikonvaihteessa.  Säästöpankkisäätiöltä saamamme avustuksen turvin saatoimme toteuttaa projektin turvallisella mielellä.


Kaikki alkaa tuumauksella, sillä hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Kyllästettyä lautaa ja lankkua on satoja metrejä, ponttoonejakin riittää ja lisäksi ruuveja, nauloja, pultteja ja muita kiinnikkeitä. Mutta kuinka niistä saadaan aikaan laituri? Kierretäänkö ponttooni laudalla vai kakkosnelosella, kiinnitetäänkö se ruuveilla vai annetaanko tukipuiden pitää se paikoillaan? Kuinka leveä, kuinka pitkä laiturista tulisi tehdä? Tehdäänkö se osina rannalla vai vedessä, vai olisiko paras tehdä se kokonaisena suoraan?


Kymmenen miestä ja seitsemän naista meitä oli paikalla. Talkoolaisten määrä osoitti hyvää kylähenkeä, projekti oli meille tärkeä ja halusimme olla siinä mukana. Ja kun päästiin yhteisymmärrykseen laiturin tekotavasta, alkoi työkin sujua ja valmista tulla.

Vähitellen alkoi muotoutua kullekin sopivaa toimitettavaa: uuden rakentamista, vanhan purkua, kuljetusta, ruuvaamista, tuumaamista, ruoanlaittoa, kahvinkeittoa, siivoamista. Pala palalta uutta laituria työnnettiin Pirttilahden aaltoihin ja lisättiin taas tukipuita, ponttooneita ja kansilautoja. Lopulta laituri oli yli 20 metriä pitkä.

Märkä puu painaa. Monta miestä tarvittiin siirtämään valmista laituria eteenpäin. Ponttoonit oli asennettava laiturin alle, sillä sellaista voimanpesää ei kylältä löytynyt, joka olisi nostanut valmiin laiturin niiden päälle tai painanut ponttoonin kohdalleen laiturin alle.


Hyvissä talkoissa tärkeintä ei ole työnteko vaan yhdessäolo ja hyvä ruoka. Ruoasta kiitos emännille. Kaalisoppa maistui lauantaina ja hernekeitto sunnuntaina. Ilman talkoosoppaa koko hommasta ei olisi tullut mitään. Huolto pelasi hienosti.

Ja sitten taas uurastamaan. Vanha laituri tarvitsi konevoimaa noustakseen vedestä. Ponttoonit olivat imeneet vettä sisäänsä. Lopulta osa rakennelmista jouduttiin ottamaan palasina kuivalle maalle. Huolellista ja vahvaa työtä olivat rakentajat tehneet edellisellä kerralla.

Jatkokset tehtiin huolella Esan valmistamilla rautakiinnikkeillä ja pulteilla. Siltä kohtaa laituri ei ainakaan katkea. Lauantai-iltana uusi laituri oli viittä vaille valmis, mutta vanha jökötti vielä paikoillaan. Sen siirtäminen venelaituriksi vaati taas uutta pohdintaa.

 Joskus kauan sitten ensimmäisen pitkän laiturin rakennusvaiheessa ei ollut vielä muovisia ponttooneita ja siksi laiturin päähän rakennettiin suuri kiviarkku, jonka päälle laiturin pää sidottiin. Nyt nuo kivet olisivat saaneet olla muualla. Uusi laituri piti rakentaa niin pitkäksi, että tuo vanha kiviarkku peittyisi sen alle. Rannan pitää olla turvallinen.

Laiturin reunoihin ruuvattavien renkaiden ja rautatankojen avulla jumottiin laituri sitten pohjaan kiinni. Pohjaan upotettavat rautatangot saivat olla monta metriä pitkiä, sen verran Pirttilahden pohjaan oli kertynyt vuosien saatossa mutaa.

Ruokahuollon lomassa saattoi uittaa koiria ja vaihtaa kuulumisia. Samalla kun laituri valmistui siivottiin myös piha, ulkotilat, kota ja käymälät kesää varten. Suositulle nuotiopaikalle ei uskaltanut nuotiota sytyttää rutikuivan ympäristön vuoksi. Paras paistatella vain päivää.


Viimein laituri oli valmis ja siirretty omalle paikalleen vanhan laiturin kohdalle. Tolpat lyötiin pohjaan tueksi ja laituri kiinnitettiin rantaan. Nyt kelpaa mennä uimaan uutta laituria pitkin. Kun vielä vanha laituri kiinnitettiin veneitä varten rannan suuntaisesti uuden kylkeen, oli talkooprojekti siltä osin valmis. Talkoolaiset saattoivat hyvillä mielin kokoontua uudelle laiturille yhteiskuvaan.


Tässä vaiheessa ei voi muuta kuin toivottaa laiturille pitkää ikää ja paljon käyttäjiä. Jos kesä jatkuu tällaisena kuin tämä toukokuu, niin voin veikata, että uimareita riittää. Venelaituriin voi kiinnittää niin soutu- kuin moottoriveneenkin siksi aikaa että käy maissa paistamassa makkarat tai kotakahviossa kahvilla. Näin Padankoskella on paitsi komea uimalaituri niin myös upea vierasvenesatama.

Teksti Tuomo Kuitunen, kuvat Tuomo ja Maija Kuitunen


maanantai 21. toukokuuta 2018

Talkoot Padankodalla


Ensi viikonvaihteessa (26.-27.5.) tehdään kylän uimarannalle uusi laituri! Entinen on mennyt sen verran huonoon kuntoon, että turvallisuuden vuoksi se on syytä korjata ennen uimakauden alkua. Tosin tänä vuonna kausi taisi alkaa varhaisemmin kuin talvella talkoita suunniteltaessa uskottiin.

Samalla kun laituria kunnostetaan, siivotaan myös ranta, kota ja huoltotilat kesää varten. Tarjolla on mukavaa yhdessäoloa, toimintaa ja talkoosoppaa. Aloitamme aamulla yhdeksän aikaan.

Samalla on tarkoitus keittää myös punamultaa kylän tulevan museon Ruuttakopin maalaamista varten. Sitäkin voi seurata talkootöiden lomassa.

Tervetuloa mukaan!

lauantai 28. huhtikuuta 2018

Kesä tulee – toiminta alkaa


Yhdistyksen kevätkokous pidettiin Padankodalla tänään (28.4.).

Keskustelimme ja päätimme kesänajan tapahtumista, hyväksyimme viime vuoden toiminnan ja jaoimme vastuita. Kylätiedote jaetaan postilaatikoihin ensi viikon aikana ja siitä voi valita sopivaa tekemistä kesäpäiviksi. Talkooapua tarvitaan, mutta sitä ei pidä pelästyä. Mukavassa porukassa on hyvä toimia. Jos et saanut Kylätiedotetta, se löytyy täältä.

Luvassa on monenmoista puuhaa rannan kunnostamisen merkeissä, kahvihetkiä sunnuntaisin Kotakahviossa, Luonnonkukkakävelyä ja Kyläkirkkoa sekä tietenkin maankuulut Hermanninpäivät 12.7. klo 18.00 alkaen.

Nämä nettisivut kertovat kylän toiminnasta ennen ja jälkeen tapahtuman. Jos löydät vanhoja kuvia ja mukavia juttuja menneiltä ajoita, otamme niitä mielellämme vastaan. Historia-sivuille mahtuu tarinaa. Kylän sähköpostiosoite on padankoski@gmail.com.

Mukavaa ja lämmintä kesää niin kyläläisille kuin kesäasukkaillekin!

Tv. Padankosken kyläyhdistys r.y.:n hallitus

maanantai 9. huhtikuuta 2018

300-vuotisjuhla


LUOPIOISTEN SAARNAHUONEKUNNAN 300-VUOTISJUHLA 1.8.1982

Elokuun ensimmäisenä sunnuntaina 1.8.1982 vietettiin Luopioisten seurakunnassa perinnepyhää – 300 vuotta sitten Luopioisten rukoushuonekunta sai oman saarnaajansa. Juhlallisuudet alkoivat kirkossa juhlajumalanpalveluksella, missä piispa Erkki Kansanaho saarnasi. Pääjuhla pidettiin Padankosken Knuuttilassa Anja ja Tuure Nuuttilan kodissa. Tällä paikalla oli kokoonnuttu yhteiseen jumalanpalvelukseen vuodesta 1682 lähtien. Knuuttilan talon pirtin satoja vuosia vanhat, savupirtin ajan nähneet, tummuneet seinähirret, jykevä katto ja lattia loivat arvokkaat puitteet juhlalle. Tilaisuudessa puhuivat piispa Erkki Kansanaho, rovasti Toivo Miettinen,  lääninrovasti Antti Rautonen ja kirkkoherra Eero Pitkäranta. Rovasti Oke Peltonen esitti juhlarunoelmansa ja musiikinopettaja Pirjo Grönholm sekä kirkkokuoro lauloivat. Kuuma ja helteinen sää ei pelottanut kuulijoita, vaan talo täyttyi n. 200 kuulijasta.


Tupalan taloa ja pirttiä, missä Luopioisten ensimmäiset säännölliset jumalanpalvelukset pidettiin, ei enää ole, mutta rakennus sijaitsi tällä mäellä ja tämän talon läheisyydessä. 1700-luvulla tehdyissä kartoituksissa, joissa kylän nimi oli Padankuosi, on Tupalan tilalle merkitty yhdeksän rakennusta ja kymmeniä niittylatoja. Nykyään voi kysyä, miksi kirkon papit Hauhon ja Tuuloksen suunnalta tulivat pitämään jumalanpalveluksia syrjäkylään. Todellisuudessa 1600-luvulla kylät ja asutus jakautuivat pitäjässämme aivan eri tavalla kuin nykyisin. Esimerkiksi tuolloin kirkonkylä oli asukasluvultaan nykyiseen nähden vähäinen. Ainakin 1400-luvulta lähtien on Padankoskella ollut kiinteä paikallinen asutus. Nostamme tänään hattua tavallista korkeammalle hengellisessä työssä täällä uurastaneille, sanoi isäntä Tuure Nuuttila tervehdyspuheessaan.

Herra on hyvä, Hänen armonsa pysyy iankaikkisesti ja uskollisuutensa polvesta polveen. Nämä psalmin sanat ovat olleet mielessäni, kun olen ajatellut tätä juhlaa ja sen merkitystä, sanoi kirkkoherra Eero Pitkäranta. Padankosken Tupalassa on kokoonnuttu jo 300 vuotta sitten yhteiseen jumalanpalvelukseen, on tultu yhteen ylistämään Jumalaa Hänen hyvyydestään ja rakkaudestaan meitä ihmisiä kohtaan. Herra on hyvä. Näin on lausunut jo vanhan liiton aikainen psalminkirjoittaja ja hänen ajatuksiinsa ovat kristityt yhtyneet eri aikakausina näihin päiviin saakka. Vuonna 1693 Luopioisista tuli Hauhon kappeliseurakunta. Vakituinen kappalainen alkoi huolehtia seurakunnan toiminnasta. Seurakuntamme hoiti itse taloutensa ja väestökirjanpitonsa. Säännöllisten jumalanpalvelusten ja kirkollisten toimitusten lisäksi Luopioisissa on ollut vapaamuotoista seuratoimintaa. Piispa Gezelius nuorempi määräsi pidettäväksi hartauskokouksia niissä osissa Turun hiippakuntaa, joissa kaikki eivät pitkien matkojen vuoksi voineet saapua kirkkoon. Tällöin jonkun maallikon tuli lukea kokoontuvalle seurakuntaväelle Raamattua tai jotakin saarnakirjaa. Kun me vietämme tänään Luopioisten saarnahuonekunnan 300-vuotisjuhlaa, me saamme samalla viettää myös saarnaperinteen, kylärukousperinteen ja seuraperinteen juhlaa. ”Vielä kerran toistan: Herra on hyvä”, jatkoi kirkkoherra Pitkäranta. 

Seurakunnan pitkäaikainen kirkkoherra, rovasti Toivo Miettinen tervehti myös juhlapäivänä entistä seurakuntaansa: ”Me saamme tänä päivänä kiittää Jumalaa, ei vain siitä, mitä vanhempamme ovat tehneet tulevien sukupolvien hyväksi, vaan ennen kaikkea siitä, että he ovat tahtoneet kirkastaa Jeesusta Kristusta, joka on syntien sovittaja, armon ja rakkauden antaja.”

Lääninrovasti Antti Rautonen painotti rukouksen merkitystä ja voimaa elämän eri tilanteissa. Opettaja Helmi Heikkilä korosti päätössanoissaan kristillisen perinteen säilymisen tärkeyttä tuleville polville. ”Herraa hyvää kiittäkää”, lauloi juhlakansa yhteiseksi päätökseksi.



OTE PIISPA ERKKI KANSANAHON JUHLAPUHEESTA

Aikakirjoissa on säilynyt tieto, että Hauhon emäseurakuntaan kuulunut Vesikansan alue eli Luopioinen määrättiin v. 1682 ruokoushuoneseurakunnaksi (bönehusförsamling) eli saarnahuonekunnaksi (predikohusgäll). Tätä tietoa voidaan pitää täysin luotettavana. (K. G. Leinberg, Finlands territoriala församlingar, s. 92) Perimätiedon mukaan jumalanpalveluksia pidettiin ensin Padankosken Tupalassa, jossa on ollut siihen tarkoitukseen varattu huonekin. Saarnatupa sijaitsi kuitenkin jo 1600-luvun lopussa Luopioisten kylässä paikalla, jonka lähettyville rakennettiin v. 1735 kirkko. Tätä saarnahuonetta oli korjattu ja laajennettu ennen kirkon rakentamista, koska se oli käynyt ahtaaksi. Se oli myös vihitty kirkoksi. Saarnahuonekuntaa ei yleensä perustettu, ellei sillä ollut vakinaista jumalanpalveluspaikkaa. Luopioisista tuli pian sen jälkeen eli 1.8.1693 kappeliseurakunta. Luopioisten nimi mainitaan säilyneiden tietojen mukaan ensimmäisen kerran v. 1434 asiakirjassa, jossa on vahvistettu Luopioisten ja Rautajärven kylien raja. 


Mikä erotti saarnahuonekunnan kappelista ja kappelin itsenäisestä seurakunnasta? Saarnahuonekunta oli tavallaan kappelin esiaste, kun taas kappelista muodostui aikanaan seurakunta. Väestön lisäännyttyä jaettiin suuria seurakuntia tavallisesti siten, että niiden laita-alueista tai uusista asutuskeskuksista tehtiin kappeleita. Asukkaat itse usein anoivat sitä. Suurin osa maamme seurakunnista on emäseurakuntien entisiä kappeleita. Vasta myöhempinä aikoina on seurakuntia perustettu erottamalla ne välittömästi kantaseurakunnasta. Ennen oli myös ns. anneksi- eli liittoseurakuntia, jotka olivat olleet itsenäisiä, mutta väestön vähennyttyä ne oli täytynyt liittää naapuriseurakuntaan. Annekseja oli maassamme vähän ja ne olivat yleensä kappelin asemassa. Liittyminen on tullut ajankohtaiseksi vasta viime aikoina. Jotkut historiantutkijat ovat kutsuneet näitä erilaisia seurakuntamuotoja emä- (äiti-), sisar- ja tytärseurakunniksi. Viimeksi mainituilla tarkoitetaan annekseja ja kappeleita. 



KUNNALLISTIEDOT 6.8.1982

Lyhennelmän lehtiartikkelista kirjoittanut Arja Nuuttila, kuvat Nuuttilan perhealbumista





































tiistai 3. huhtikuuta 2018

Kevään toimintaa


Pari viikkoa sitten yhdistyksen hallitus kokoontui Padankodalla miettimään kevään ja osin jo kesänkin tapahtumia. Tässä muistiin merkittäväksi muutamia päivämääriä:

Padankosken kyläyhdistys r.y:n sääntömääräinen kevätkokous on Padankodalla 

lauantaina 28. huhtikuuta 2018 klo 14.00.


Kokouksen asialistalla ovat viime vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös, kerrataan syksyllä päätetty kuluvan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio. Lisäksi suunnitellaan kesän toimintaa: Kotakahvio, Hermanninpäivä, talkoot.

Ensimmäiset talkoot ovat jo 26. ja 27. 5., jolloin tehdään uimarantaan uusi laituri. Tervetuloa nikkaroimaan ja siistimään samalla ranta-aluetta.

Alkukesästä on aikomus kunnostaa myös vanhaa Ruuttakoppia maalilla ja uudella katolla. Tarkoitus on tehdä tästä rakennuksesta kylän museo. Talkoiden ajankohta on vielä avoin. Ajatuksena on tänä kesänä koota museoon materiaalia ja laittaa ne esille. Avajaiset olisivat sitten kesäkuussa 2019. Ideoita ja esineitä kaivataan tähän hankkeeseen, joten rohkeasti vain mukaan suunnitteluun.

Perinteinen Luonnonkukkakävely on 17. kesäkuuta. Tänä vuonna tutustutaan Kuohijoen kalkkialueeseen. Yhteiskuljetukset lähtevät kylän keskustasta kello kaksitoista.

Kylän suurtapahtuma, Hermanninpäivän kyläilta, on tänä vuonna Padankodan alueella 12. heinäkuuta klo 18.00 alkaen. Järjestelyapua tarvitaan tähänkin tapahtumaan.

Rannan kunnostus jatkuu vielä toisillakin talkoilla. Tarkoitus on kunnostaa venepaikat paremmin toimiviksi. Tästä tapahtumasta ilmoitetaan myöhemmin.

Kotakahvio toimii ensi kesänäkin sunnuntaisin klo 12 - 16. Vastuurenkaaseen voi ilmoittautua kevätkokouksessa. 

Loistavaa kevään jatkoa kaikille!

Terveisin puheenjohtaja

perjantai 30. maaliskuuta 2018

Kylätiedote 2018

PADANKOSKEN KYLÄTIEDOTE, kesä 2018

Padankosken kalastuskunnan KALASTUSMERKIT: Esa Vuorinen myy kalamerkkejä Padankodalla seuraavina ajankohtina: lauantait 12.5. ja 19.5. klo 8.00 – 10.00. Myös Raimo Suksia myy kalastusmerkkejä, p. 03-5365424.

LAITURITALKOOT viikonvaihteessa 26. - 27.5. uimarannassa klo 9.00 alkaen. Laiturin rakentamista ja ranta-alueen siistimistä. Tervetuloa mukaan!

RANNAN KUNNOSTUSTALKOOT, venepaikat uusitaan entistä paremmiksi. Ajankohdasta ilmoitetaan myöhemmin.

KOTAKAHVION avajaiset ovat Padankodalla su 10.6. klo 12 - 16.
Kahvio on siitä eteenpäin auki sunnuntaisin klo 12 - 16 noin elokuun puoliväliin asti (ei juhannusviikonloppuna). Tervetuloa maitse tai vesitse nauttimaan kahvion antimista!

LUONNONKUKKAKÄVELY su 17.6. Lähdetään klo 12.00 kylän keskustan bussikatokselta yhteiskyydein tutustumaan Kuohijoen kalkkialueeseen Tuomo Kuitusen johdolla.

HERMANNINPÄIVÄN KYLÄILTA to 12.7. klo 18 Padankodan pihamaalla. 

PADANKOSKEN KYLÄKIRKKO ja kirkkokahvit Padankodalla su 22.7. klo 18.

RUUTTAKOPPI maalataan ja katto uusitaan alkukesällä. Kopista on tarkoitus tehdä kylän museo, johon materiaalia kartoitetaan ja kerätään tämän kesän aikana. Avajaiset pidetään kesällä 2019. Ideoita ja esineitä kaivataan, tervetuloa mukaan suunnitteluun. 

Kylänrannan VENEPAIKKOJA ylläpitää kyläyhdistys. Vuotuinen venepaikkamaksu on 
25 € ja sen voi  maksaa Kotakahviolle tai suoraan kyläyhdistyksen tilille FI09 4510 7320 0062 73
(viesti: Venepaikkamaksu 2018 + venepaikan numero)

KYLÄYHDISTYKSEN JÄSENMAKSU vuodelta 2018 on 3 €. Sen voi maksaa Kotakahviolla tai suoraan yhdistyksen tilille, ks. yllä. (viesti: oma nimi + jäsenmaksu 2018)

Padankotaa VUOKRATAAN kokouskäyttöön 10 €/kokous. Tied. Esa Vuorinen  p. 040-5121188
Kahvinkeitin isommallekin joukolle 10 €/kerta. Tied. Aune Vuorinen p. 040-8276973

KYLÄYHDISTYKSEN YHTEYSHENKILÖT: PALVELUITA OMALTA KYLÄLTÄ:
Tuomo Kuitunen p. 040-7017412 Kuljetusliike Saarinen Ky. 0400-830043
Esa Vuorinen p. 040-5121188 Taksi Kari Saarinen p. 0400-237239
Arja Nuuttila p. 050-3790409 Rakentajat Saarikko Oy, 0400-635889
Terhi Isosuo p. 050-3494995


Hyvää kesää kaikille! Padankosken kyläyhdistys ry.


torstai 4. tammikuuta 2018

Taloja ja asukkaita


Padankosken kylän keskusta 1920-luvulla Esa Vuorisen piirtämänä.

Tälle sivulle tallennetaan kylän vanhoja rakennuksia ja niissä asuneita ihmisiä. Jos tunnet kuvassa esiintyviä, niin lähetä s-postia. Näin kuvat tarkentuvat ja päivittyvät. Voit myös lähettää lisää kuvia samaan osoitteseen (padankoski@gmail.com). Kuvat suurenevat klikkaamalla.



     Mäkelän talo Rontikonmäellä ja asukkaat. Tunnetko heidät? Lähetä viestiä.