Miilunpoltto

 Sodan aikana poltettiin puuhiiltä autojen polttoaineeksi Korolan rannassa. Kuvat ovat Marja-Leena Ruuhen kotialbumista. Keitähän näissä kuvissa on? Kuvista huomaa, että työmaalla oli naisia, lapsia ja vanhoja miehiä. Sotilaskuntoiset miehet olivat silloin rintamalla. Puuhiiltä käytettiin sodan aikana armeijan autoissa, mutta jonkin aikaa myös sodan jälkeen ns. häkäpönttöaitoissa. Bensiiniä ei silloin saanut polttoaineeksi. Korolan ranta kasvaa tällä hetkellä leppää ja horsmaa, mutta kun maata hieman kaivaa tai mättäitä potkaisee, nousee esiin mustaa multaa ja hiilenpölyä. Myös joitain sen ajan rakennelmiakin on  havaittavissa. Miilunpolttoalue on uimarannan vieressä vanhan, ränsistyneen Ikosen huvilan takana.

Uittokuvia

 Nämä neljä kuvaa ovat Marja-Leena Ruuhen albumista: Henkilöitä kuvista hän ei tunne, isäänsä lukuunottamatta. Auttakaapa tunnistuksessa.

Kuva on varmaankin otettu Rontikonmäellä.

Kahvitauko rannassa.

Pirttilahden pohjukassa

Häme oli yksi tukkilauttojen hinaajista.

Valokuvat

 

Valokuvat talteen!

Marja-Leenan kanssa ajattelimme, että nyt kun historia-kirja on valmis ja paljon kuvia jäi käyttämättä, että julkaisemme niitä täällä kotisivulla. Lähetä siis minulle sähköpostilla kuva ja kerro, keitä siinä on tai missä se on otettu. Minä siirrän aikanaan kun ehdin kuvan ensin tänne blogin puolelle katsottavaksi ja sitten se on löydettävissä sivupalkista kohdasta Kuvia Padankoskelta. Näin saamme kuvat talteen ja meidän kaikkien katsottavaksi. 

Jos huomaat kuvan tekstissä virheen tai osaat nimetä kuvan henkilöitä, niin pistä viesti sähköpostilla tai kommentoi suoraan blogissa asiaa, lisään tai korjaan tekstin sitten aikanaan. Esimerkiksi, kuka kertoisi, keitä on ylläolevassa kuvassa?

Yhdessä hyvää tulee!

Terv. Tuomo

Valokuvia menneiltä ajoilta

Kuvia Marja-Leena Ruuhen albumista.

Kuva Sarkasen pellolta, edessä Kalle Hakala, Lempi Lehti ja piika Irja, takana Jaakko Sarkanen ja Aimo Nurmio niittää vehnää. Kuva on otettu joskus 1950-luvun alussa. Aimo oli Sarkasissa 1950-54.

Ketä tässä mahtaa olla, ei ole varmistunut kuin yksi. Tuo äidin vieressä oleva tyttö jonka kaulalla äidin käsi on, on Helvi Tuominen, myöhemmin Hagren eli Mettänsuutarin emäntä. Kuva on otettu vuonna 1928 koska äiti on kuvan taakse kirjoittanut että Bertta 17 vuotta. Kuvassa oikealla on isäni, joka tässä on 15-vuotias. Hartioillaan oleva poika ei ole kukaan hänen veljistään, mutta voisi olla joku serkuista eli Sulosen pojista. Vasemmalla olevaa pitkää miestä Markku arveli että voisi olla Seppälän Paavo, ei ollut varma.

Tässä on samantapainen kuva äidin kavereista mutta ei ole samalla kertaa otettu koska vaaatteet on eri.

Valitettavan epätarkka kuva, olisi kiva tietää mikä on sen tarina kun taakse on kirjoitettu "muisto eräästä kesäillasta". Nähdäkseni kuva on Sikovehmaan kalliolta.

Äidin rippikoulukuva on vuodelta 1927.

Isän rippikoulukuva on vuodelta 1928.

"Padankoskelaisia". Kuvasta tunnistan mummuni Hannan toisena vasemmalla, äitini joka istuu kärryssä lapsi sylissään ja hänen takanaan on sisarensa Elma. Kärryn takana seisoo Toivo Nurmio, ja neljäs mies oikealta on ilmeisesti Nuuttilan vanha Dahlqvist. Muita en tunne. Äiti meni 16-vuotiaana rippikoulun jälkeen lapsenpiiaksi Ruljaan eli tämä ilmeisesti on vuodelta 1927-28.

 

Padankosken jatkokoululaisia. Eturivissä vasemmalta Pertti Kangas, Reijo Äyri, Aimo Nurmio, takarivissä vasemmalta Kalle Laine, opettaja ja Olavi Vuorinen. Vuotta en osaa laskea kun en  tiedä montako vuotta kansakoulu silloin kesti, mutta Aimo on syntynyt 1934. 

Nuuttilan pihassa otettu kuva vuonna 1929, kuvassa Toivo Nurmio, vanha Dahlqvist ja Eetu Kataja.

Samaa polkupyörää esiteltiin toisessakin kuvassa, edessä Eetu Kataja ja takana isäni.

Tässä on Kytölän navetan päädyssä otettu kuva. Kirkkoreessä istuvat Koivuniemen Erkki ja Aune Rulja. 

Kuvassa on Kalle ja Aino Wuorinen vuonna 1914 sylissään Anna-Kerttu (Suvun edustajalta saatu kuva)

Lukuset

 

Sunnuntaina 22.2. vietettiin Sarkasissa Padankosken ja Kuohijoen kylien yhteiset lukuset. Paikalla olivat seurakunnasta Janne Vesto ja Heidi Heikkala. Kylistä paikalle oli saapunut yli 30 osallistujaa. Kaunis aurinkoinen sää ja pikkupakkanen houkuttivat lähtemään Sarkasen perinteiseen vanhaan saliin. 

Lukusten aiheena tänä vuonna oli Turva, josta Luopioisten oma pappi Janne Vesto alusti. Yhdessä pohdimme, mitä se turva tarkoittaa ja miten olemme sitä kokeneet. Raamatusta löytyi monta kohtaa, joissa puhuttiin turvasta. Keskustelun ja puheen väliin laulettiin virsiä Heidi-kanttori johdolla. Monessa virressä puhuttiin myös turvasta. 

Kiitos tilaisuuden järjestämisestä Sarkasen talon väelle ja Pälkäneen seurakunnalle.

Ylen Elävästä arkistosta voit katsoa millaiset olivat entisajan kinkerit Sarkasissa tämän linkin kautta.

Hyvää Uutta Vuotta

 Taas on vuosi vaihtunut. Tuntuu, että koko ajan nopeammin, kun on eläkkeellä. On siis aika tutkia mennyttä ja miettiä tulevaa. 

Yhdistys teki viime vuonna suuren investoinnin, kun Kodalle hankittiin sähköt. Saimme avustusta hankkeeseen niin Säästöpankkisäätiöltä kuin Osakaskunnaltakin, joten molemmille lämmin kiitos avustuksesta. Ilman tätä emme olisi voineet hanketta toteuttaa. Niinpä syksyllä pidimme Valon juhlan, josta yllä oleva kuva on peräisin. Samoin pitkästä aikaa laulettiin kauneimpia joululauluja Kodalla valojen loisteessa. Ehkä yhdistyksen toimintaan saadaan laajuutta tämän kautta.

Muutenkin vuosi oli toiminnallisesti rikas ja nimen omaan kesäaika. Kotakahvio oli auki ennätysmäärän ja kahvittelijoita riitti. Kukkakävelyllä oli reilusti kolmekymmentä osallistujaa, Ruuttakopin eränäyttelyssä kävi toista sataa vierailijaa, Valon juhla kokosi teltan täyteen ja pikkubussillinen retkeläisiä tutustui Padasjoen kuntaan. Kiitos kaikille toimijoille, kiitos osallistujille.

Yhdistyksen syyskokous linjasi tulevaa vuotta ja muisteli mennyttä. Hallitus pysyi ennallaan, varajäsenet vaihtuivat. Tervetuloa Simo ja Maija mukaan ja kiitos Leena ja Terhi työstänne, älkää unohtako meitä. Ensi kesän näyttelyn teemana ovat entisajan kotitalousesineet. Nyt näin talvella onkin aikaa miettiä, mitä kaikkea meiltä voisi näyttelyyn löytyä. Soittelen keväämmällä ja kyselen näyttelyesineitä. Minulle voi myös soittaa ja kertoa, mitä voisi näyttelyyn toimittaa. Näyttely on auki samoin kuin ennenkin sunnuntaisin heinä-elokuussa Kotakahvion aukioloaikoina.

Kevätkokous pidetään maalis-huhtikuun aikana ja sinne voi tulla kertomaan ideoitaan kesän ohjelmasta ja miettimään yhdessä asioita kylän parhaaksi. Tarkemman ajan ilmoitan myöhemmin.

Näin alkaa vuosi 2026 suunnittelun merkeissä. Oikein lämmintä ja riemukasta vuotta teille kaikille!

Tuomo

Rauhallista Joulua!

 Perjantaina kokoontui kylän väki Kodalle laulamaan joululauluja. Paikalla oli 16 henkeä sekä Janne-pappi ja Kaisu-kanttori. Lauloimme Kauneimmat joululaulut-vihkosen lähes kannesta kanteen, nautimme herkullista glögiä piparkakkujen ja karamellien kera. Tunnelma oli harras ja koskettava.

Kiitos Kirsille ja Esalle, Jannelle ja Kaisulle hienosta tilaisuudesta!

Rauhaisaa Joulua kaikille ja onnea vuodelle 2026!