Korjauksia Meilän kylä-kirjan ensimmäiseen painokseen

 Kylän historiakirjasta ilmestyi kuukausi sitten toinen tarkennettu painos. On syytä kertoa jotakin kirjan korjauksista ja täydennyksistä. Tarkoitus on, että tänne kylän sivulle, kohtaan Kylän historiaa, avataan täydentävät sivut kirjan lukujen mukaan. Näille sivuille tehdään korjauksia ja lisäyksiä sitä mukaa, kun tarve vaatii. Näitä voi lähettää kyläsivun toimitukseen s-postilla (padankoski@gmail.com). Myös kuvat ovat tervetulleita. Kuvan tulee olle sellainen, jonka voi sivulla julkaista.

Toiseen painokseen tehtiin seuraavat korjaukset:

Yksittäisiä korjauksia:

 

s. 18              1.palsta alhaalla Ämmänkallio: …juhannusta vastaan  => …pääsiäistä vastaan 

s. 52              Kuvateksti: … maatiaisrodut.

s. 61              Tekstissä poisto, keskellä vasenta palstaa:

kauempaa saattoi ompelija tulla taloon, niin kuin ennen vanhaan, useaksi päiväksi. Näin esimerkiksi Vilma Hippeläinen Rautajärvel- tä kävi kylässä ompelemassa vaatteita. Lopulta hän sitten avioituikin kylälle, Suksiaan. Myös Hanna Hagren teki käsitöitä taloihin, 

s. 86              Lisäys oikea palsta toiseksi viimeinen kappale:

Sen jälkeen kylän lapsista osa kävi Rautajärvellä ja osa Anja Paavolan kanssa Ämmätsän koululla. [kappaleen lopuu pois] 

s. 96              Vasen palsta alhaalla, poisto

Padankosken VPK jatkoi toimintaan- sa 1980-luvulle osallistumalla mm. Aitoon VPK:n nuorten leireille. Varsinainen toimin- ta kuitenkin päättyi vähitellen ja lopulta, kun moottorikäyttöinen sammutuskalusto siirtyi kunnan omistukseen, toiminta loppui koko- naan. Tällä hetkellä kylässä syttyvät tulipalot sammutetaan naapurikylien toimesta. 

s. 100            Oikea palsta toiseksi viimeinen lause korvataan tällä: Kun Nuuttilassa mietittiin, että miten Sänkelään saataisiin sanaa, että huomenaamuna pitäisi tulla päivätöihin, niin Hagrenin Kustaa sanoi vaan, että ”no minä luikkaan”, nousi saunakalliolle ja luikautti viestin menemään.

s. 108            Kuvateksti: Heikki Setälä omalla pellollaan.

s. 118            Tekstin viimeinen rivi: … vuosisadoittain …

s. 129            Kuvateksti: …rakennettu 1920-luvulla

s. 170            Alaosassa on …Aune ja Heikki Lukkarlan… pitää olla … Aune ja Erkki Lukkarlan…

s.171             Taulukon 1. rivi Jöran 1801 – 1833, viiva alle

s. 190            Taulukko, kahdessa paikkaa: Kalle Jeremias Paavila 1917 – 1996

s. 211            2.kpl 7 rivi: …sai viisi aviotonta…

                      4.kpl 4.rivi Joel Tamminen  => Juho Tamminen

s. 220            1 kpl 5. rivi: Tuopalantien => Tupalantien

s. 222            2.kpl … Toivo perheineen Mäenpäästä. jälkeen lause: Vahlevuoressa asui myös Siirin tytär Anita koko lapsuutensa ja Toivon veljen tytär Pirjo ennen kuin muutti Kettulaan.

s. 237            Taulukko:

                      

Johannes (Janne) Aarto 1885 – 1934  Sänkelän torppari 1922 –1934

Hulda Karoliina Finsk 1887 – 1960 Takamaa

Lempi Johanna 1909 –  Hilja Aliina 1910 –  Toivo Johannes 1913 – 1977 Kalle Armas 1914 -  Paavo Henrik 1914 – 1991  Väinö Ilmari 1917 – 1942 Lempi Johanna Lindholm 1919 – 1991  Martti Olavi 1922 – 1993 Urho 1925 – 2004 Matti Kustaa 1928 –   Eeva Annikki Järvinen 1931 – 2007

Padankoski   Hämeenlinna Kuoli jatkosodassa Hämeenlinna Hämeenlinna Padankoski, Nurmio Padankoski Syrjälä => Hämeenlinna Padankoski Kivistö =>Luopioinen kk

                      

s. 267            Taulukko: Anja Inkeri Ketonen 1929 – 2007  Muuttopaikkakuntaan Einon kohdalle Aitoo ja Ellin kohdalle Toijala

s. 246            Kuvateksti:  Amada ja Uoti Mikkolan kihlakuva

s. 249            Kuvateksti:  Joen Hilma Kytölän pihassa…

s. 262            3.kpl Tilan pellot ovat vuokralla. => Tilan pellot on metsitetty 1980-luvulla.

s. 271            Kuvateksti: Pihassa Aino Mattila (os. Setälä)

s. 271            1. kpl, Kalle Setälä kuoli Korolassa vuonna 1934.

s. 272            Taulukko 3. rivi Lapset: Aune Elviira 1915 - => Aino Elviira…

s. 278            Taulukko 1. rivi Muuttop. August Salminen muutti Luopioisiin ei Padankoskelle

s. 285            Lause tekstiosan loppuun: Nykyään Rantamäen omistaa Esa Vuorinen.

s. 298            Vasen palsta ylhäällä, lisäys: Nämä mökit koottiin Ylhäisten ja Seppälän puretuista …

s. 199, 221 ja 278 olevissa taulukoissa Edith Maria Lehtonen on kirjattu kuolleeksi, mutta hän ei ole kuollut vaan edelleen elää, eli kuolinvuodet pois! 1926 – 1983.

Toinen samanlainen virhe monista tarkistuksista huolimatta on s. 196, jossa Erkki Ottmannille on merkitty kuolinvuosi 2005. Hän on kuitenkin edelleen elossa.

Näistä kahdesta viimeisestä virheestä toimikunta on erityisen pahoillaan ja pyytää virheitä anteeksi asianosaisilta!

Tämän lisäksi on korjattu kappaleet  7.10.20. ja 7.8.16. Niiden korjaukset löytyvät kokonaan Kylän historia-sivulta vastaavasta kohdasta. 

Näiden korjausten mukaan kirjan ensimmäisen painoksen ostaneet voivat tehdä kirjaansa tarvittavat korjaukset.

Terv. Tuomo Kuitunen

Historiatoimikunnan puolesta

Lukukinkerit eli lukuset Salimäessä

 

Vanha lukukinkeriperinne elää edelleen, mutta vain muutamissa pitäjissä maassamme. Pälkäneellä perinnettä on herätelty uudelleen korona-ajan jälkeen. Seurakunnan pappi ja kanttori kiertävät pitäjän eri kylissä keskustelemassa seurakuntalaisten kanssa. Enää lukusilla ei tentata sitä, kuka osaa lukea tai kuka tuntee kristinopin parhaiten. Enää ei kirkonkirjoihin merkitä paikalla olleita eikä nuhdella pois jääneitä. Nyt jutellaan elämään, seurakuntaan ja ajankohtaisiin asioihin liittyvistä kysymyksistä, tavataan toisiamme ja nautitaan kinkeripaikan tarjoilusta. Alunperin sana kinkerit tulee ruotsin kielen sanasta gingerdh, joka tarkoittaa arvovieraiden kestitystä. Tähän kuului silloin alkuaikoina 1700-luvulla lukutaidon opettamista kyläläisille ja virsien veisuuta. Tilaisuus saattoi olla pelottava, jos vaikka ei osannutkaan tai oppinut lukemaan. Myöhemmin kinkereillä ilmottauduttiin rippikouluun ja tarkastettiin lukutaitoa ja kristinopin tuntemusta.

Padankosken lukukinkerit pidettiin 2.4. Salimäessä. Paikalle Salimäen vanhaan pirttiin oli kokoontunut 17 kyläläistä tai kylän ystävää. Kahvihetken jälkeen Janne Vesto johdatteli meidät keskustelemaan kirkonmenoista: mikä on jäänyt erityisesti mieleen, kuka palvelee ketä, miten voimme kukin toimia palveluksessa. Vilkas porina alkoi kuulua eri puolilta ja paljon hyviä huomioita tuli esiin. Aina välillä laulettiin jokin virsi Ritva Huomon johdolla, opeteltiin muutama uusikin. Kolmisen tuntia kului nopeasti eikä vierailla tuntunut olevan kiirettä mihinkään. Siinä vielä pitkään rupateltiin kuulumisia niin kuin entisaikaan messun jälkeen kirkonmäellä. 

Toivottavasti perinne saa jatkoa ja kyläläiset rohkaistuvat taas tapaamaan toisiaan.

Meilän kylä

 Kylämme historiateoksen toinen painos on valmistunut. Kirjasta otettiin 150 kpl lisäpainos ja tuon sen Padankosken Salimäkeen sunnuntaina aamupäivällä 5.3. Itse en vielä jää kylälle, mutta sitä voi silloin lunastaa itselleen klo 16.00 asti. Sen jälkeen kirjaa on saatavilla Kytölästä Leena Koivuniemeltä, Hippeläisen kaupasta Rautajärveltä sen aukiollessa, Hilma & Olga-myymälästä Mikkolan navetalta ja myöhemmin myös minulta Salimäestä, kun sinne asetumme taas kuun lopulla sekä kesällä Kotakahviosta. Kirjan hinta on 40 € ja toivomme käteismaksua. 

Tervetuloa ostoksille!

Tuomo

7.6.1. Knuuttila

Tälle sivulle kirjataan Knuuttilan talon tietoihin ilmoitettuja korjauksia ja lisäyksiä.

5.4.2023: Korjaus talon taulukkoon: Helena Jokelan syntymäaika pitää olla 1937.

7.8.16. Uusi-Rulja (Ilomäki)

 Talon tekstiin ja taulukkoon tuli ensimmäisen painoksen jälkeen seuraavat korjaukset (merkitty keltaisella värillä).

 

Talo sijaitsee Ruljankylällä n. 4 km länteen Padankosken keskustasta. Rulja oli 1700-luvulla perustettu uudistila/torppa (Ilomäki). Se erotettiin isojaossa Nuuttilasta, joka jaettiin silloin neljään osaan. Vuonna 1955 muodostettiin Uusi-Rulja (no 8). Ruljaan yhdistettiin silloin aiemmin hankitut Suksniemen ja Kytölän Rantalan maat. Myöhemmin tilasta on lohkottu perinnöksi metsämaita ja pienempiä määräaloja.

 

Torppia talolla on ollut muistitiedon mukaan 1800-luvulla viisi. Lähdeaho ja Hietaniemi on lohkottu omiksi tiloikseen ja ovat edelleen olemassa. Haikan, Heikkilästä Neerin aikaan ostetun Suksniemen ja Kytölästä 1903 ostetun Rantalan rakennukset ovat hävinneet tai siirretty.

 

Erkki Antinpojasta lähtien tila on ollut samalla suvulla. Erkki asui isänsä kuoleman jälkeen jonkun aikaa Vähä-Knuuttilassa. Hän palasi kuitenkin Ilomäkeen ja ryhtyi aikanaan isännäksi.

 

Ruljan isännistä Neeri Rulja toimi jäsenenä Luopioisten kunnan ensimmäisessä kunnallislautakunnassa, joka joutui tekemään päätöksiä hyvin vaikeissa olosuhteissa 1860-luvun lopulla. Nälänhätä oli pahimmoillaan, kulkutaudit vaivasivat asukkaita ja rahaa ei kunnan kassassa ollut ihmisten auttamiseen. Hän toimi myös lainajyvästön hoitajana ja valvojana. Tehtävä ei ollut helppo sekään eikä siitä juuri kiitosta herunut.

 

Rulja-nimen alkuperästä on useita selityksiä. Aleksander Kenan mielestä veneitä on vedetty tuolta kohtaa Leppänältä Kukkialle rullia pitkin ja nimi tulisi siitä. Uudempi selitys nimelle on muinaisruotsista peräisin oleva nimitys suolle, koska maasto on ollut kosteaa Sarkastenlahden ja Kolunpohjan välillä. 

 

Uusi-Ruljan isäntä/emäntä	Puoliso	Lapset	Muuttopaikkakunta/ Muuta
1. Anders Jöransson Padankoski, Knutila 1711 – 1755 Isäntä – 1752	Anna Johansdotter 1720 – 1795 Muutti Jöranin ja Michaelin luo lopuksi elämäänsä.	Erik 1741 – 1832 Maria 1745 – 1778 Anders 1747 – 1749 Sophia 1750 – 1804 Brita 1753 – 1760 Jöran 1756 – 1833	Rautajärvi, Penttilän trp.       Suksniemen torppari velipuolensa jälkeen 1827 – 1828.
Anna Johansdotter 1720 – 1795 Emäntä 1752 – 1764 Tila jaettiin kahtia	2. Michel Sigfridsson  1721 – 1786 Puutikkala, Rekola	Michel 1759 – 1827	Suksniemen torppa, torpparina 1789 – 1827   Tila oli Michelin aikana torppana.
Erik Andersson Rulja 1741 – 1832 Isäntä 1768 – 1806	Sophia Andersdotter 1738 – 1804 Ämmätsä	Anna 1765 – Anders Eriksson 1768 – 1850 Erik 1771 – Jöran 1773 – 1843 Maria 1775 – 1778 Beata 1778 – Johan 1780 – Sophia 1783 – 1834
Anders Eriksson Rulja 1768 – 1850 Isäntä 1806 –	Lisa Larsdotter Mattila 1771 – 1852	Beata 1796 – Kristina 1797 – Johan Andersson 1801 – 1855 Maria 1803 – Anna 1806 – Helena 1808 – 1809 Helena 1810 –
Johan Andersson Rulja 1801 – 1855 Isäntä – 1855	Sara Lisa Eriksdotter Mikkola 1798 – 1872 Evinsalo	Rinna 1829 – 1890 Neri Johansson 1831 – 1887 Leander 1834 – 1834 Milka 1835 – Ivar 1838 – Efraim Walfrid 1843 –	Kyynärö, Kurkijoki     Puutikkala, Mattila Hauho pso Henriikka Salimäki
Neri Johansson Rulja 1831 – 1887 Isäntä 1872 – 1887	Wilhelmina Johansdotter Anttila 1838 – 1885 Puutikkala	Johan Neri 1858 – August 1860 – 1939 Stefanus 1862 – 1891 Thomas 1864 – 1866 Henrika 1867 – 1873 Karl 1869 – Gustava 1871 – Henrika 1874 – 1875 Henrik 1876 – Henrika 1879 –	pso Amanda Kytölä                 pso Juho Fredrik Kokkola
August Nerinpoika Rulja 1860 – 1939 Isäntä 1887 – 1926	Josefina Fredriksdotter Tulokas 1860 – 1936 Padankoski, Tulokas	Olga 1886 – 1964 Hilda 1890 – 1890 Kalle August 1891 – Henrik 1893 – 1952 Edvard 1898 – 1933 Lempi Josefina 1902 – 1927	Pälkäne, Salmentaka, Yli-Peissu Marttila, Laurila Miemala, Haliseva
1. Edvard (Eetu) Rulja 1898 – 1933 Isäntä 1926 – 1957   2. Arvo Eemeli Tulokas 1906 – 1971 Kyynärö, Vuorenmaa	Irja Maria Rulja /Tulokas o.s. Lehtelä 1909 – 1995	Aune 1926 – 2014 Pentti Antero 1929 – 2009 Inkeri Matoniemi 1932 – Tero 1947 – 1947   Maija-Riitta 1949 –	Padankoski, Kytölä   Hämeenlinna     Kerava
Pentti Antero  Rulja 1929 – 2009	Vappu Laura Anneli o.s. Härkälä 1936 –	Eija-Liisa 1955 – Riikka Leena 1957– Mikko Pentti Juhani 1960 –	Valkeakoski Lammi
Mikko Rulja 1960 –	Minna Rulja o.s. Saarinen	Sanni 1992 –

 

7.10.20. Rantala (Leppäjärvi)

Ensimmäisestä painoksesta oli jäänyt taulukko kokonaan pois, joten se julkaistaan tässä.

 

Rantaloita on kylällä useita. Tämä tila on Leppäjärven rannalla lähellä Padasjoen rajaa suoraan mitattuna noin 4,5 km kaakkoon kylän keskustasta. Tila on erotettu Kytölän maista Kustaa ja Ida Westin asuinpaikaksi. He tulivat Lammin puolelta Lehtimäen talosta, kun tila myytiin. Kustaa rakensi Rantalan rakennukset ja yhdessä he kasvattivat lapsensa.

 

Leevi oli poikamies ja asui tilalla 15 vuotta vanhempiensa jälkeen, mutta myi lopulta tilan Armas ja Aino Saariselle vuonna 1952. Elo-syyskuun vaihteessa vuonna 1964 talo tuhoutui sähkökatkoksen jälkeen tulipalossa, kun hella oli jäänyt päälle katkoksen ajaksi ja sytyttänyt palon. Onneksi talonväki oli herännyt ja pelastunut. Mukaan saatiin vain Ainon ulos heittämä perheraamattu. Armas alkoi rakentaa uutta taloa samalle paikalle vielä samana vuonna. 

 

Armas ja Aino asuivat tilalla siihen asti, kun Aino menehtyi v. 1985 ja Armas siirtyi Luopioisten vanhainkotiin. Tämän jälkeen osa tilasta myytiin ja se on nykyään vapaa-ajanasuntona.

 

Rantalan isäntä	Puoliso	Lapset	Muutto, muuta
Kustaa Enokinpoika West 1873 – 1933 Lammi, Lehtimäki	Ida Juhontytär West  o.s. Mäkelä 1879 – 1951 Padankoski, Mäkipää	Ida Lempi Käpiö 1904 – 1994 Hilja Heinonen 1906 – 1987 Bertta Hagren 1909 – 1983 Aino Helin 1911 – 2000 Leevi 1914 – 1973 Anna 1916 – Kerttu Nieminen 1920 –	Helsinki Padankoski Mäntsälä => Padank. Helsinki   Herlsinki Karuna => Karkkila
Leevi West 1914 – 1973			Isäntänä 1935 – 1950 Kisko, Leppävirta
Armas Saarinen 1914 – 1988 Padankoski, Järvenpää	Aino Elina Saarinen o.s. Nuutilainen 1917 – 1985	Aulis Ensio 1941 – 2015 Aira Aulikki Sirola 1942 – Olli Armas 1947 – Onni 1947 –	Aitoo Padasjoki  Kuhmoinen Kuoli pienenä
Kari-Pekka Monto	Tuula Monto		Tila myytiin 2019.
Tormi Leppik

 

Jatkopainos

Olen tänään tehnyt minulle esitetyt korjaukset kirjaamme. Korjaukset tulevat aikoinaan myös tänne nettisivulle, jotta ne voi käsin tehdä jouluksi ilmestyneeseen kirjaan. Korjauksia ei ollut kovin paljon. Kuitenkin sinne edelleen saattaa jäädä korjattavaa, josta toivon lukijoiden ottavan minuun yhteyttä.

Kirja on tänään lähetetty painoon jatkopainosta varten. Kirjaa tilattiin 150 kpl, jotta jokaiselle halukkaalle sitä riittäisi. Pyrimme pitämään hinnan entisellään. 

Tarkkaan en tiedä, kuinka kauan painaminen tällä kertaa kestää. Edellisellä kerralla siihen meni noin kaksi viikkoa toimituksineen. Haen kirjat painosta heti, kun ne ovat valmiita ja sen jälkeen niitä voi alkaa taas kysellä ja ostaa. Ennakkoon kirjaa on varattu n. 50 kpl. Edelleen voit sitä varata lähettämällä siitä tiedon minulle s-postilla (padankoski@gmail.com). 

Ilmoittelen täällä kotisivun puolella ja WhatsApp-ryhmässä sitten, kun saan kirjat painosta.

Terv. Tuomo