perjantai 22. joulukuuta 2023

Sota-ajan joulu


Rauhallista Joulua kaikille Padankosken kyläsivun lukijoille!

Muiston sodan ajan joulusta kirjoittanut padankoskelainen Ahti Nurmio:

Paloaukealta he lähtivät. Tällä kertaa samalle puolelle rintamaa. Talonpoika ja työmies. Kun isokarhu kutsui pentujaan kurinpalautukseen, ei ollut varaa tapella keskenään. Kentälle jäivät monet nuoret miehet. Ne, jotka palasivat, eivät tunteneet itseään lyödyiksi – eivät raajarikotkaan. Oli vain yksi aate, isänmaa.

Minä olin kahdeksan vuotta, kun talvisota syttyi. Vielä tuolloin kirmaisi syrjäisenkin kylän raitilla sen ikäisiä parvenaan. Raavaat miehet ja nuorukaiset oli viety rintamalle. Vanhemmat miehet, naiset ja lapset toimittelivat kotona välttämättömiä askareita.

Sotatilanteesta oli aikuinen väestö kotirintamalla hyvinkin ajan tasalla. Postin tuloa odoteltiin iltaisin. Radiosta tuli myös päivittäin tiedotuksia rintamatilanteesta. Radioita oli peräti neljässä talossa siinä kylässä. Niissä pirteissä olikin sitten iltaisin tungosta piiputtelevista ukoista ja pojanpultereista.

Itse sodan jyly ei sinne Hämeen kolkkaan kantautunut, mutta raskaiden pommikoneiden ylilennot Sisä-Suomen kaupunkeihin muistuttivat lapsillekin ajan ankeista tapahtumista. Pommarit oli helppo tunnistaa omituisen ujeltavasta äänestään hävittäjiin verrattuna. Maaseutukaan ei pommeilta säästynyt. Metsään juostiin suojaan, kun koneet tulivat uhkaavan lähelle.

Sodasta huolimatta jouluun valmistauduttiin huolella. Sika lahdattiin niin töllissä kuin talossakin. Maa antoi perunat, lantut ja porkkanat. Mökin muija sai lehmänkantturastaan maidon ja kirnusi voin suurimpaan tarpeeseen. Kahvi ja sokeri olivat kortilla, eikä niitä kauan hyllyllä näkynyt. Oli sentään kivikovaa toppasokeria, joka ei tahtonut sulaa kuumassa vedessäkään. En tiedä, kuinka monessa huushollissa keiteltiin joulukahvit. Mummolaan sitä toi Nahka-Matti hakiessaan Kustaalta kerran pari talvessa kauniiksi harjatun ketunnahkanipun.

Mummola oli mieluista paikka jouluvalmistelujen aikaan. Sinne kipaistiin tuon tuostakin Vasikkahaan kallion yli jouluntuoksuiseen tupaan naisihmisten tielle ja vaivaksi. Mummon ja äitini saatua pirtin uunissa jouluruoat kypsennettyä oli heillä vielä lattioiden pesut ja navetta-askareet. Aitasta tuotiin räsymatot tuvan lattialle ja vietiin joulun jälkeen sinne takaisin. Ei tullut kuuloonkaan, että niitä olisi kulutettu muulloin. Eikä se olisi muutenkaan käynyt. Lattian peitti jatkuvasti vahva höylänlastukerros vaarin tehdessä öljylampun tai pärevalkean valossa rekiä, saaveja ja koppia kyläläisten tarpeisiin.

Joulukuusi tuotiin mummolan pirttiin aattoiltana ennen saunaan menoa ja koristeltiin omatekoisilla koristeilla, lippunauhalla ja aidoilla kynttilöillä.

Kun kaikki oli valmista joulun viettoa varten, oli aika mennä joulusaunaan. Aikamiehenä on tullut mieleen, että savusaunan lämmitys oli Kustaalle rituaalinomaisen huolellinen toimi, koska joulusaunassa ei ollut koskaan katkua eli tikua, vaikka muulloin piti lauteilla kumarrella.

Aattoiltaa vietettiin yhdessä mummolan ja meidän väen kesken. Jos isä ei päässyt lomalle eikä joulupukkiakaan tullut, oli pettymys suuri, siinä oli itku lähellä. Mutta aamu tuon karvaan pettymyksen taisi jotenkin korvata; joulukirkko oli jotakin suurta ja arvokasta. Yli -30 asteen pakkasesta ja vahvasta hangesta huolimatta matka sinne tehtiin hevosilla vällyihin kääriytyneinä. Hevosia saapui kaikkialta pitäjästä silakellot helisten. Niitä oli lopulta kymmeniä sitaistuina kiinni kirkkoaitaan vasiten tehtyihin lenkkeihin, loimet selässä ja heinätukot heitettyinä eteen rouskuteltavaksi.

Siitä rivistä saattoi nähdä vähän talon kokoakin. Oli pientä ja isompaa, kuskipukilla varustettua kirkkorekeä. Monessa kulkupelissä oli rekivällyjen lisäksi reen pohjalta laitojen yli lähes maahan asti ulottuva pitkätupsuinen rekiraanu tai huopa. Hallitseva pohjaväri niissä oli musta, johon oli kirjailtu valkoisella tai punaisella suuria tähtiä tai ristejä, ehkä molempiakin. Hirventaljalla varustettu reki näytti kartanon reeltä.

Kirkko täyttyi viimeistä paikkaa myöten. Aidot kynttiläkruunut valaisivat lämmintä kirkkosalia. Ennen kuin joulujumalanpalvelus alkoi, mummot supattivat, että sankarivainajia on taas tuotu valkoisissa arkuissa puurakennukseen. Minulla oli pala kurkussa, kun pelkäsin isän olevan samassa lähetyksessä.

Tuosta joulukirkosta jäi mieleen nutturapäinen naiskanttori, jolla oli kantava, hyvä ääni ja isokokoinen suu. Jälkeenpäin olen päätellyt, että hän oli varmaan kirkonkylän kansakoulun opettaja, koska hän käytteli arastellen urkujen jalkiota. Oikea kanttori oli ehkä rintamalla.

Kirkosta kotiin ajettiin kilpaa lumi tuiskuten silakellojen soidessa kiivaasti ja lumipaakkujen paukkuessa reen nokkasermiin. Joku vanhaisäntä ei katsonut arvolleen sopivaksi moiseen koohotukseen ryhtyä, vai liekö epäillyt hevosensa kykyjä. Tuo kymmenen kilometrin jäämatka meidänkin kulmille pisti hevoset puhaltamaan. Kotiin tultua sai polle vahvat vällyt selkäänsä tallissa, kunnes kuivui ja päästiin harjaaman sitä jouluaamun valjetessa.

Joulun jälkeen nähtiin pappi taas kylällä – kertomassa murheellista viestiä kaatuneista.


maanantai 2. lokakuuta 2023

Osta kirja lahjaksi

 Juhlat lähestyvät


Nyt voit hankkia Padankosken kylän historiakirjan juhlahintaan vuoden loppuun saakka esimerkiksi isänpäivä- tai joululahjaksi. 

 

Kirjan hinta on 30 €.

 

Kolmas painos sisältää joitakin pieniä lisäyksiä ja korjauksia edellisiin painoksiin verrattuna. 

 

Kirja on saatavilla Mikkolan navetalta Hilma & Olgasta ja Kuntainfosta, Hippeläisen kyläkaupalta sekä Padankosken kyläyhdistykseltä (puh. 040-7017412 tai 040-5379477). Kirjaa voit tiedustella myös yhdistyksen hallituksen muilta jäseniltä.

 

 

 

lauantai 30. syyskuuta 2023

Koulunäyttely Ruuttakopissa kesällä 2023


 Heinäkuun ajan 2023 Ruuttakopissa oli sunnuntaisin nähtävillä historiallinen koulunäyttely. Kuukauden aikana näyttelyyn kävi tutustumassa vieraskirjan mukaan 125 henkilöä. Näyttely koottiin kyläläisten muistoista ja arkistoista. Materiaalit palautettiin näyttelyn jälkeen niiden omistajille. Näyttelytoimikunnan puolesta lämmin kiitos kaikille avustajille. Tässä kuvasatoa näyttelystä.


 



Lasivitriinissä olevat oppikirjat ovat 1890-luvulta ja 1900-luvun alusta. Kirjat ovat olleet käytössä silloin, kun koulu Padankoskella aloitti toimintansa Salimäen pirtissä. Vanhat kirjat ovat Salimäen arkistoista. Hyllyssä olevat kirjat on saatu Jorma Huttuselta kylän koulun tiloista ja niitä on käytetty koulun loppuaikoina 1950- ja 1960-luvuilla. Koululla toimi myös lainakirjasto, johon kirjat valittiin kustantajien lähettämien luetteloiden mukaan.

Koululla työskentely arkistoitiin tarkkaan. Kuvassa on koulukeittiön päiväkirja, joka löytyi keittolan vanhan pöydän laatikosta. Kirjasta löytyvät keittäjän kirjaamat tiedot ruoista, ruoka-aineista ja syöjien määrästä päivittäin. Myös opettaja piti tarkasti päiväkirjaa tuntien ohjelmasta, oppilaiden määrästä ja muista tärkeistä koulupäivän tapahtumista. Päiväkirjat ovat löytyneet Jorma Huttuselta koulun varastosta.


Alakoululaisen kahdenistuttava pulpetti saatiin näyttelyyn Kirsi Saarisen aitasta. Pulpetti on kylän koulussa ollut käytössä koulun lakkauttamiseen saakka ja monet pienet oppilaat ovat opiskelleet sen ääressä, kirjoittaneet ja lukeneet, piirtäneet ja tehneet käsitöitä, ruokailleetkin. 


                    

Suomalaisessa koulussa opetusta annetaan myös käsitöissä ja alkuaikoina se olikin uskonnon ohella koulun tärkein aine, jos ajatellaan viikkotuntien määrässä. Käsityöt on saatu kyläläisiltä lainaan. Monet työt ovat päätyneet aikoinaan käyttöön heti valmistuttuaan. Niinpä poikien käsitöitä vielä löytyi, mutta tyttöjen työt olivat kuluneet loppuun käytössä. Samanlaista naulalaatikkoa tehtiin kouluissa vielä 1990-luvulla ja taisi käsityöpussikin valmistua vielä samoihin aikoihin.



Kädentaitoja harjoitettiin myös muilla tavoilla. Piirtäminen oli paljolti luonnonmukaista jäljentämistä. Piirrettiin kasveja, eläimiä, esineitä. Kirjoittamisessa harjoiteltiin kaunista käsialaa kirjain kirjaimelta viivoitettuun vihkoon. Kirjoittaminen tapahtui musteella. Pullo oli kolossa pulpetin kannen yläosassa, käsitöissä oli tehty kankainen mustepyyhe ja kapealla musteterällä raapustettiin kirjaimet vihkoon. Nykyään kaunokirjoitus on hylätty kouluissa kokonaan.

      

Opetusmateriaali oli vähäistä. Opetuksen tukena oli kuvatauluja, jotka saattoivat riippua koulun seinällä pitkiä aikoja ja jäivät siksi oppilaiden muistiin pysyvästi. Kuvataulut esittivät raamatun kertomuksia, luonnontieteitä ja maantiedon tai historian tapahtumia. Myös joitain luonnonopillisia välineitä oli käytössä, kuten Wimshurstin influenssikone, jolla esiteltiin sähkön syntyä ja voimaa. Myös kouluradio kuului opetusvälineisiin. Monesti radio tuotiin opettajan kotoa ja sitten hiljaa kuunneltiin ohjelmia. Näyttelyn radio on Anne Mäkelän varastosta, taulut Esa Vuoriselta, Salimäestä  tai koulun jäämistöstä.


Opetuksen tuntimäärät olivat koulun alkuaikoina aivan erit kuin nykyään. Oppiaineet ovat paremmin säilyneet. Taulukosta näkyy, että silloin painotettiin uskonnon opettamista samoin kuin käden taitojen harjoittamista. Nykyään ne molemmat ovat jääneet hyvin vähäisiksi. Vertailuna nykyiseen kouluun on oikeanpuoleinen peruskoulun tuntijako.


Tässä taulukossa ovat Padankosken koulun vakinaiset opettajat. Paljon oli myös sijaisia, jotka ovat jääneet oppilaiden mieliin. Tiedot on koottu kirjasta Meilän kylä, Padankosken historia. 

                             Näyttelyyn koottiin myös luokkakuvakansio. Jokaisen kuvan kohdalle yritettiin kirjata myös oppilaiden nimilista. Kaikkien varhaisempien kuvien kohdalla se ei enää onnistunut. Kansiota säilytetään Kyläyhdistyksen arkistossa ja sitä voidaan vielä täydentää, jos jollakin on siihen jotain lisättävää. 






tiistai 19. syyskuuta 2023

Syyskokous

 



Kyläyhdistyksen syyskokous pidetään Kodalla perjantaina 29. 9. klo 17.00 alkaen! 

Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat, keskeisenä on hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten valitseminen sekä ensi vuoden toiminnan suunnittelu. Tietenkin muistelemme myös kulunutta kesäkautta ja sen tapahtumia.

Tervetuloa kaikki yhteiseen tapaamiseen!

Kylähallitus

lauantai 26. elokuuta 2023

Talkoilla syntyy

 

Räystäiden kunnostus on tarkkaa työtä, että saadaan siisti jälki.

Kesän viimeiset talkoot siirtyivät sateen vuoksi elokuulle. Kun katto ei poudalla vuoda eikä sateella sitä voi korjata, niin se on jäänyt tekemättä. Nyt oli sen asian aika. Kota on 23 vuotta vanha ja huopakatolle annetaan elinikää usein n. 25 vuotta, joten oli aika antaa sille lisäaikaa. Niinpä lahonneet kohdat uusittiin oven päältä ja räystäille asennettiin huovan alle räystäspellit, jotka suojaavat katon puurakenteita huovan hapristuessa. Sen kyllä huomasi kattoa korjatessa, että huopa oli haprasta. Ei kovinkaan paljon sitä tarvinnut vääntää, peltiä sen alle asennettaessa, kun se jo alkoi murtua. Jos sitten ensi kesänä katto maalattaisiin ja pienet raot tilkittäisiin, niin katto voisi vielä kymmenen vuotta kestää. Sitten se on kyllä jo syytä uusia.

Kodalla on ikää 23 vuotta ja nyt oli aika korjata katto

Oven päällä oleva pieni katos oli lahonnut eniten ja sen rakenteet piti uusia kokonaan. Vanhasta otettiin mitat ja kovaa kehikkoa apuna käyttäen tehtiin uusi pohja huopakattoa varten. Samalla ajateltiin helpottaa pitkien kävijöiden pääsyä kotaan. Kuinkahan moni on aikojen kuluessa kolauttanut päänsä katoksen etukarmiin? Nyt se poistettiin ja vierailijan on nöyrästi kumarruttava vasta ovesta päästäkseen ja sehän menee samalla kumarruksena kodassa olijoille. Huopaa asennettaessa huomattiin, kuinka valtavasti huovan väri on aikojen kuluessa tummunut. Kun uusi kate tuli uudesta huovasta, on se aivan eri värinen kuin alkuperäinen. No, maali peittää ensi suvena.

Kahvikatos saa väriä

Kun kerran talkoolaisia riitti, niin samalla maalattiin kahvikatoksen pylväät ruskealla puunsuojalla. Nyt ne ihmeesti ryhdistivät katosta ja sopivat hyvin kalusteiden väriin. Jospa ensi kesänä öljyttäisiin myös terassilaudat ja vedettäisiin valkoista väriä räystäslautoihin. Näin se yleensä käy. Kun jotain uudistusta tehdään, niin se poikii toisen työn ja kolmannenkin. Hyvä vaan, että kunnostetaan.

Alkaa näyttää jo hyvältä. Vielä huopa paikoilleen ja valmista tulee. Lauantaipäivä siinä kului pitkälle iltapäivään. Onneksi huolto pelasi. Kiitos Irmalle kahvituksesta ja kattauksesta. Kun aina välillä saa jotain suuhunsa, joutuu työkin paremmin. Kiitos myös innokkaille talkoolaisille. Olimme tehokkaita ja taitavia.

Kesä alkaa olla lopuillaan. Yhdistyksemme toimintakausi on jo useana vuonna keskittynyt pelkästään kesäaikaan. Syyskuun ensimmäisenä sunnuntaina kyläyhdistyksen hallitus kokoontuu pohtimaan paitsi mennyttä kesää niin myös tulevaa. Jos yhdistyksen jäsenillä on hyviä ideoita koskien ensi kesän toimintaa, niin niistä voisi kertoa nykyisen hallituksen jäsenille. Yhdessä sitten pohdimme, mitkä ovat toteutettavissa ensi kesänä.

Kiitos kaikille toimijoille tämän kauden aikana: kahvion pitäjille, talkoolaisille, koulunäyttelyn rakentajille, kudontakerholaisille ja muille mukana olleille. Ensi kesänä taas touhutaan ja miksei vielä tänä syksynäkin, jos jotain hyviä juttuja tulee mieleen. Ottakaa yhteyttä.  

Terv. Tuomo (yhdistyksen pj.)



maanantai 21. elokuuta 2023

Veneretket Harjuun

En tiedä kuinka yleisesti padankoskilaiset tekivät veneretkiä Harjusalmen takana olevalle hiekkarannalle, mutta minun mummullani Hanna Hagrenilla sellainen tapa oli.

Näiden kuvien takana lukee ”juhannus 1949”. Tässä Harjuun on menty ilmeisesti kolmella veneellä, jos kuva on otettu yhdestä veneestä. Etualan veneessä perää pitää mummu, ja soutaja luultavasti on mummun kasvattitytär Raili ja keskituhdolla istuu hänen sulhasensa.  Taaemmassa veneessä ovat äitini ja isäni ja luultavasti vanhemmat siskoni.

Toisessa kuvassa ollaan perillä Harjun rannalla. Meneillään on kahvin keitto ja lättyjen paisto, joku on uimassakin. Tunnelma on leppoisa ja ihana.


Mummu vei meitä lapsenlapsiaan Harjuun uimaan ainakin kerran kesässä. Tuo reilun kolmen kilometrin venematka Leppänän yli tehtiin vuotavalla puuveneellä, mummu ja me kolme serkusta. Mummu piti perää, yksi souti, yksi lippoi veneen pohjalta vettä ja yksi tähysti kokassa vedenalaisia kareja.  Enemmän tai vähemmän uimataidottomia kaikki, eikä pelastusliiveistä ollut kuultukaan. Minun hommani nuorimpana ja heiveröisimpänä oli usein tähystää kareja. Se oli pelottavaa, ja siitä on jäänyt lopunikäinen kammo syviä vesiä kohtaan. Vieläkin joskus näen painajaisia veden alla kuultavista kallioista.


Harjunsalmen läpi päästyä mentiin salmen vasemmalla puolella olevaan lahdenpohjaan, jossa oli pitkä matala hiekkaranta. Mummu teki tulet, keitteli kahvit ja laittoi makkaraa paistumaan. Me lapset kahlasimme hiekkarannassa, joka oli pitkälti niin matalaa, ettei siinä oikein pystynyt uimaan, mutta ei se meitä haitannut.


Kerran paluumatkalla nousi ukonilma, ja silloin mummukin, joka ei yleensä pelännyt mitään, taisi vähän huolestua. Selällä kävi niin kova aallokko, että jouduimme soutamaan rantoja pitkin. Siinä oli vaan se huono juttu, että rannan lähellä niitä kareja vasta olikin, ja aallokossa niitä oli vielä vaikeampi nähdä. Mutta hengissä selvittiin siitäkin.


Teksti ja kuvat: Marja-Leena Ruuhi





Soutu toistettiin reilu viikko sitten. Mukana oli kaksi venettä ja neljä retkeilijää. Enemmänkin Leppänälle olisi mahtunut, mutta tällä kertaa näin. Ehkä ajankohta oli hieman myöhäinen. Marja-Leena muisteli retkemme aikana tuota kirjopittamaansa muistoa ajalta, jolloin hän oli siskoista pienin. Kuvat on otettu ennen hänen syntymäänsä tehdyltä retkeltä. 


Päivä oli kaunis ja tuuli liplatti vettä veneen kylkiin. Nautimme retkestä ja muistoista. Eväät söimme Harjunsalmen Sarkasen puoleisella rannalla. Kiitos Esa ja Simo, kiitos Marja-Leena.


Tuomo


tiistai 8. elokuuta 2023

Veneretki Harjunsalmeen

 

Toivotaan hyvää säätä, ettei ajauduta Äijänkarille 😉.

Ensi lauantaina 12.8. on tarkoitus retkeillä yhdessä Harjunsalmeen ja takaisin mikäli sää sen sallii. Kyläyhdistyksen retki tehdään veneillä. Matkaan lähdetään kylän uimarannasta klo 10. Myös reitin varrelta voi liittyä mukaan. Veneettömät pääsevät toisten kyytiin. Otathan mukaasi omat retkieväät ja pelastusliivit. Liivejä löytyy myös lähtöpaikalta. 

Jos sattuu niin ikävästi, että ilmat heittäytyvät ikäviksi eli sataa tai myrskyää, niin emme lähde niitä uhmaamaan. Rantaudumme Kukkian puoleiselle rannalle salmen ja Kiviniemen väliselle alueelle Sarkasen maalle. Rantautumiseen on saatu lupa, mutta varoitettu alueella liikkuvista hiehoista. Tulta emme voi sinne tehdä, joten valitaan eväät sen mukaan.

Tehdään retkestä leppoisa soutelu ja yhdessäolo. Mukaan voit lähteä soutuveneellä, kanootilla sähkömoottorilla tai suppilaudalla. Retki kestää muutaman tunnin ajan. Retken mahdollisesta peruuntumisesta ilmoitetaan kylän WhatsApp-ryhmän kautta viimeistään lauantaiaamuna.

Tervetuloa mukaan!

keskiviikko 2. elokuuta 2023

LIsäyksiä kohtaan 7.9.10. Kivistö

 

Kivistön perhe: Ida, Martta, August ja edessä Lahja ja Aune.

Tarkennuksia ja korjauksia August Kivistön elämään: Kun Augustin vaimo Martta kuoli v. 1947, jäi August neljän lapsen kanssa asumaan Kivistöön. Hän laittoi lehteen ilmoituksen, että tarvitsee apua lastenhoidossa. Martta Sydänmetsä Lohtajalta vastasi ilmoitukseen ja saapui pian linja-autolla Padankoskelle. Nyt August tarvitsi taloon uuden huoneen. Niinpä hän vaihtoiasuntoa veljensä Joel Tammisen kanssa ja näin lastenhoitaja sai oman huoneen. Pian August ja Martta avioituivat ja koko perhe muutti Pohjanmaalle, Lohtajalle.



    

Ida Kivistö
 
Martta ja August Kivistö





  Ida ja Joel Tamminen 

  Lapset vasemmalta Helga, Toivo ja Viljo                   


maanantai 17. heinäkuuta 2023

Kesä on tapahtumien aikaa

 


Kyläkävelylle hieman yli viikko sitten osallistui 15 vapaa-aikaansa täällä viettävää tai kylän vakinaista asukasta. Kiersimme kylän ydinkeskustan ympäri ja katselimme paikkoja, johon ensimmäiset asukkaat 1500-luvulla savupirttinsä rakensivat. Kiersimme myös Mäkipäässä, mikä on kylän talojen vanha mäkitupalaisalue ja tutustuimme Ruuttakopissa olevaan koulunäyttelyyn. Vesisade uhkasi, muttei tullut päälle ja niin saimme kuivina siirtyä Padankodalle nauttimaan virvokkeita. Kiitos kaikille, jotka olivat mukana. Ehkäpä ensi vuonna suunnittelemme jotain muuta yhteistä kyläläisten ja lomalaisten kanssa.

Koulunäyttely on osoittautunut suosituksi. Liki sata henkeä on jo kolmena aukiolopäivänä tutustunut kylän kouluaikaan. Näyttely on auki vielä kahtena tämän heinäkuun sunnuntaina. Tulkaa ihmeessä tutustumaan, sillä näyttely puretaan elokuun alussa. Näytillä on oppikirjoja, kirjoituksia, luokkakuvia, käsitöitä, tilikirjoja, opettajan ja keittäjän päiväkirjoja ja paljon muuta mielenkiintoista. Monet kävijät ovat iloisesti yllättyneet, kun luokkakuvasta ovat löytyneet tutut kasvot. 

Eilen, sunnuntaina, oli kotakahvion lisäksi Suvi-vesiensuojelutapahtuma, jossa sai tutustua tämänhetkiseen suojelu- ja parannustoimintaan meille niin rakkaan Kukkian alueella. Illalla vielä kokoonnuttiin perinteiseen kesäkirkkoon. Janne Vesto piti saarnan rakkauden kaksoiskäskystä. Sanankuulijoita oli tällä kertaa yli kaksikymmentä. 

Suosituksi on tullut myös Maire Seppälän vetämä kudontapiiri, joka on kokoontunut kahvikatoksessa useana tiistaina. Sinne voi tulla kutimen kanssa tai ilman. Maire ilmoittaa kokoontumisista kylän WA-ryhmän kautta.

Seuraava suurempi tapahtuma onkin sitten 29.7., jolloin on tarkoitus kunnostaa talkoilla Kodan katto ja maalata kahvikatoksen pylväät. Tervetuloa mukaan.

Teksti Tuomo Kuitunen, kuva Marja-Leena Ruuhi

sunnuntai 2. heinäkuuta 2023

Koulunäyttely

 


Tänään avattiin vanhassa Ruuttakopissa kouluaiheinen näyttely. Paikalla avajaisissa oli kolmisenkymmentä henkilöä. Nostimme maljan vanhalle koululle ja uudelle näyttelylle, sen tekijöille ja suunnittelijoille. Sen jälkeen kukin sai rauhassa tutustua näyttelyesineisiin tai muistella tuttujen kanssa kouluaikaansa. 

Näyttelyssä on esineitä koko Padankosken koulun toiminta-ajalta vuodesta 1891 vuoteen 1966, jolloin koulu lakkautettiin oppilasmäärän laskettua sallitun rajan alapuolelle. Vanhimmat kirjat lasivitriinissä ovat 1890-luvulta eli siltä ajalta, kun koulu aloitti toimintansa Salimäen pirtissä. Toisella puolella tilaa on sitten rivi 1950-luvun kirjoja, jotka olivat monelle näyttelyvieraalle tuttuja. Vanhat kuvataulut ovat seinillä kertomassa opetuksen havainnollistamisesta ja pöydälle oli aseteltu sekä keittolan että luokan päiväkirjoja, joista saattaa katsoa, mitä minäkin päivänä kouluruokana oli tai mitä oli opetettu esimerkiksi talvella 1956 maantiedossa. Silloin jokainen pidetty tunti kirjattiin päiväkirjaa aiheineen.


Näyttelytilan nurkkapöydällä on kansiollinen luokkakuvia, joista voi etsiä tuttuja tai kirjata muistamiaan oppilaita. Se herätti paljon huomiota ja mielenkiintoa. Keskellä tilaa on lasivitriinissä lasten kirjoitusvihkoja, joista saattoi ihailla, kuinka kauniilla käsialalla 50-luvun lapset kirjoittivat aineensa. Nykyäänhän kouluissa ei enää opeteta kaunokirjoitusta. Silloin se oli yksi tärkeimmistä taidoista. Niin aika muuttuu. 


Myös pulpetit ovat muuttuneet. Kahdenistuttava pulpetti taitaisi olla auttamatta liian pieni nykylapsille. Tosin näyttelyyn saatu pulpetti oli tarkoitettu aivan pienimmille, monelle kuitenkin tuttu.


Näyttely on auki heinäkuun sunnuntaisin puolilta päivin neljään iltapäivällä. Silloin joku meistä on Ruuttakopilla avaamassa oven innokkaille tutkijoille ja kertomassa koulun historiasta. Tervetuloa silloin tutustumaan entisaikaan!

Näyttelyyn tutustumisen jälkeen voi käydä kahvilla Kotakahviossa tai pulahtaa vilvoittelemaan Pirttilahden raikkaaseen veteen. Siellä ne entisajan ihmisetkin kävivät uimassa.

torstai 29. kesäkuuta 2023

Mennyttä ja tulevaa

 


Reilu viikko sitten retkeilimme Sarkasen harjulehdossa Kukkakävelyn merkeissä. Kokoonnuimme Kodalle ja matkasimme Sarkasen tilalle, jossa meidät otettiin lämpimästi vastaan vanhassa kunnostetussa tallissa raparpermehun ja tilan oman jäätelön kera. Kiitos talon väelle siitä. Samalla kuulimme tilan historiasta. Kävelyllä oli mukana 40 henkeä, mikä lienee pitämieni kukkakävelyiden ennätys. Hyvin kuitenkin selvisimme retkestä. Näimme valtaisia luonnonvaraisia lehmuksia ja vaahteroita, paljon lehtopensaita ja lehtojen kukkakasveja. Sää suosi retkeä ja niinpä pääsimme tyytyväisinä takaisin Kotakahviolle ansaitulle kahvihetkelle. Kiitos kaikille mukana olleille, ensi vuonna uudelleen uudessa paikassa.


Ensi sunnuntaina on vuorossa Kukkian pyöräily, jonka toinen tukipiste on Kodalla. Kotakahvio on auki poikkeuksellisesti 10 – 14 välisen ajan. Nyt on hyvä keli pyöräillä ja katsella kauniita maisemia ja tien varren kukkaloistoa. 

Sunnuntaina myös avataan Ruuttakopissa kylän koulunäyttely klo 12.00. Näyttelyyn on koottu kouluun liittyvää esineistöä ja muistoja. Niitä voi tuoda vielä lisää samalla, kun tulee tutustumaan näyttelyyn. Avajaisten ja tutustumisen jälkeen menemme kahville Kodalle.

Mainostanpa myös viikon päästä lauantaina 8.7. klo 14 olevaa Vapaa-ajan asukkaiden iltapäivää. Kokoonnumme kylän keskustaan linja-autopysäkin luo ja kierrämme lenkin ensin siellä ja sitten Mäkipäässä, tutustumme koulunäyttelyyn ja sen jälkeen menemme kahville Kodalle. Kävelyn aikana kerrotaan kylän taloista ja historiasta, tutustutaan paikkoihin, niin kuin täällä sanotaan. On hyvä tietää, missä lomaansa viettää. Samalla tutustumme toisiinne. Tilaisuudessa voi myös ostaa tai varata Meilän kylä-kirjan. 

Tervetuloa tilaisuuksiin ja kertokaa muillekin, niin että saamme suuren joukon liikkeelle!


keskiviikko 14. kesäkuuta 2023

Kotakahvio ja Kukkakävely

 


Ensi sunnuntaina (18.6.) on kahvio Kodalla auki klo 12 – 16. Tervetuloa nauttimaan kesästä, kahvista ja muista virvokkeista sekä leivonnaisista. Erja Lukkari emännöi kahviota tällä kertaa.

Sunnuntaina on myös Luonnonkukkien päivän retki eli Kukkakävely. Kokoonnumme Kodalle ja lähdemme sieltä kimppakyydillä klo 12.00 Sarkasen harjulehtoon tutustumaan sen alueen kasvillisuuteen. Retki kestää kahdesta kolmeen tuntia ja sen jälkeen palaamme Kodalle kahville. Ota mukaan sopivat jalkineet metsässä liikkumista varten ja omat eväät, esim. vesipullo, koska on luvattu helteistä keliä. Muistiinpanovälineet, kiikarit, suurennuslasi yms. voi myös ottaa retkelle mukaan.

Tervetuloa kaikki suuret ja pienet nauttimaan kesästä!

Terv. Tuomo


maanantai 29. toukokuuta 2023

Kesän toiminta



Viime lauantaina kokoonnuttiin kylän rantaan siivoustalkoisiin ja kyläyhdistyksen Kevätkokoukseen. Perinteisesti ranta haravoitiin, roskat poistettiin ja kaikki kalusteet tarkastettiin tulevaa kesää varten. Talkoisiin osallistui toista kymmentä henkilöä ja nopeasti paikat tulivat kuntoon. Nyt on uimareiden turvallista tulla rantaan uimaan ja kahvittelijoiden kesäsunnuntaisin rupattelemaan kahvikupin ääreen.

Kevätkokouksessa käytiin läpi viime vuoden toiminta ja hyväksyttiin tilinpäätös. Vastuuhenkilöt saivat vastuuvapauden. Toinen asia oli kesätoiminnan järjestäminen. Toiminnasta kannattaa katsoa tämän sivuston pari merkintää aikaisemmasta osasta. Tärkeät päivämäärät hyväksyttiin kokouksessa hallituksen esittämässä muodossa. Kylätiedote jaetaan kokouksen jälkeen postilaatikoihin. Sitä kannattaa silmäillä. Se löytyy myös tämän sivuston kohdasta kylätiedotteita.

Tänä kesänä ei ole Hermanninpäivää. Järjestämme kuitenkin lauantaina 8.7. klo 14.00 kyläkävelyn kaikille loma-asukkaille. Tällä tapahtumalla pyrimme kertomaan siitä, millainen kylä Padankoski on. Onhan hyvä tietää, missä kesäpaikka sijaitsee ja tuntea jonkin verran myös sen historiaa. Kierrämme silloin kylän raitilla ja tutustumme Ruuttakopissa olevaan koulunäyttelyyn. Lopuksi siirrymme kodalle kahvittelemaan ja vaihtamaan ajatuksia. Kaikki ovat tervetulleita tilaisuuteen!

Toinen meitä kaikkia koskeva tapahtuma on elokuussa 12.8. Teemme silloin retken Kukkialle veneillä. Otamme eväät mukaan ja soudamme Harjunsalmeen. Mukaan voi liittyä omasta rannasta tai tulla kymmeneksi uimarantaan. Jos ei ole omaa venettä, voi liftata toisten kyytiin. Kaikki pääsevät mukaan. Tervetuloa vesille, otathan veneilyliivin matkaan!

Kaikista kesän tapahtumista tiedotetaan tämän sivun ja WhatsAppin kautta. Tähän ryhmään voit liittyä ilmoittamalla puhelinnumerosi Tuomolle (040 7017412). Asioista voi tiedustella myös sähköpostilla padankoski@gmail.com.

Aurinkoista kesän alkua kaikille!

3.3. Rautakausi


Kirjassa mainitaan (s. 27), ettei kylän alueelta ole löydetty rautakautista esineistöä ja siksi ei tiedetä myöskään, onko täällä ollut silloin asutusta tai onko täällä liikkunut erämiehiä. 

Keväällä 2023 Elina ja Ari Mäkinen tekivät etsintöjä metallinpaljastimen kanssa Hirvivuoren maastossa. Luvan tutkimuksiin he olivat saaneet maanomistajalta. Yllättäen vuoren ja läheisen Hirvijärven väliseltä alueelta he löysivät kuvan mukaisen rautaesineen. Kuvan löydöstä he lähettivät museovirastoon, josta tuli alustava arvio löydöstä. Esine on nuolen kärki ja sen muoto kertoo sen olevan mahdollisesti peräisin varhaisrautakaudelta. Löytö on nyt lähtenyt tarkempaan tutkimukseen, jotta sen ajoitus saadaan varmennettua. Vielä ei siis voida sanoa varmuudella, että nuolenkärki olisi rautakaudelta, mutta teksti korjataan siinä vaiheessa, kun varmennus museovirastolta saadaan.

Varhaisrautakausi ajoittuu ajanlaskun molemmin puolin (n. 500 eKr – 400 jKr). Kirjan tekstissä kerrotaan, että rautakausi alkoi Suomessa vasta ajanlaskun alun aikoihin, joten tämä löytö olisi tuossa mainitun ajanjakson loppupuolelta. Mikäli näin on, niin löytö on kylän kannalta merkittävä, sillä se kertoo, että alueella on silloin liikkunut erämiehiä, ja he ovat mahdollisesti myös rakentaneet tänne erämajoja tai kalasaunoja. Tuo aika ei siis olisi kylän asutuksen kannalta ollut tyhjä.

Hieman harmillista asiassa kuitenkin on se, että löytö on kymmenkunta metriä nykyisen kylänrajan toisella puolella eli Kyynärön kylällä. Olettaa kuitenkin voi, että nuolen ampunut metsästäjä on liikkunut nykyisistä rajoista piittaamatta Hirvivuoren ja -järven välisellä alueella. Paikalla on myös noin kolme metriä halkaisijaltaan oleva pyöreä painanne, joka saattaa olla entisaikainen pyydyskuoppa. Tätä kuitenkin on melko vaikea todentaa.

lauantai 27. toukokuuta 2023

PADANKOSKEN KYLÄTIEDOTE KESÄ 2023

Kyläyhdistys toimii kyläläisten ja loma-asukkaiden hyväksi!

Kevättalkoot järjestetään 27.5. klo 9 alkaen rannassa.

Kotakahvio avataan 18.6. ja on auki sunnuntaisin 12 - 16 aina elokuulle saakka. Juhannuksena kahvio ei ole auki.

Kouluaiheinen näyttely avataan ensimmäisen kotakahvion yhteydessä Ruuttakopilla.

Luonnonkukkakävely on Sarkasen harjulehdossa 18.6. klo 12.00, kokoontuminen Kodalla, josta kimppakyydeillä paikalle.

Kukkian pyöräilyn toimintapiste on kodalla sunnuntaina 2.7. klo 8-14. Pyöräily järjestetään yhdessä Luopioisten kyläyhdistyksen kanssa.

Vapaa-ajan asukkaiden iltapäivä 8.7. klo 14.00 kylän keskustassa. Kierrämme kylän raitilla ja kerromme Padankoskesta, lopuksi kahvitilaisuus Kodalla.

Kyläkirkko Kodalla 16.7. klo 18.00, mukana Janne Vesto ja Arja Nuuttila.

Kodan kunnostustalkoot pidetään 29.7. klo 9.00. Samalla maalataan kahvikatos.

Veneretki Harjunsalmeen kahvit mukana 12.8. sään mukaan.

Niittotalkoot 26.8. Pirttilahdella klo 9.00 alkaen.

Käsityöpiiri kokoontuu edelleen kesän aikana Kodalla.

 

Tämän kylätiedotteen löydät myös kylän ilmoitustauluilta sekä kyläsivulta. Voit myös liittyä Padankosken whatsapp-ryhmään. Ilmoitat vain halukkuutesi Tuomo Kuituselle.

 

Padankosken osakaskunnan pyydysmerkkien myynti netistä: www.ostaluvat.fi. Merkkejä saa myös Ulla Suksialta sopimuksen mukaan. Hinnat löytyvät Kyläsivulta.

 

Kylärannan venepaikkoja ylläpitää kyläyhdistys. Vuotuinen venepaikkamaksu 25€ maksetaan kyläyhdistyksen tilille Aito sp tilille FI09 4510 7320 0062 73. (Viite 1106)

 

Kyläyhdistyksen jäsenmaksu vuodelta 2023 on 5. Maksu kyläyhdistyksen tilille (Viite 1119)

Padankotaa vuokrataan kokouskäyttöön 10/kokous.

Kahvinkeitintä voi vuokrata juhliin 10/kerta.

Tiedustelu: Esa Vuorinen p. 0405121188

 

Kyläyhdistyksen yhteyshenkilöt:

Pj: Tuomo Kuitunen, 0407017412

Vpj: Kirsi Saarinen, 0407286464

Sihteeri: Marja-Leena Ruuhi, 0405110558

Rahastonhoitaja: Terhi Isosuo, 0503494995

Kylän kotisivu: padankoski.blogspot.com

Voit ottaa yhteyttä tarvittaessa yhteyshenkilöihin sähköpostitse padankoski@gmail.com

 

 

AURINKOISTA KESÄÄ KAIKILLE NIIN PADANKOSKELAISILLE KUIN LOMALAISILLEKIN, PIDETÄÄN HUOLTA TOISISTAMME!