Kylävierailu

Lauantaina 1.8. Kukkia-Seura vieraili kylässämme. Kauniissa säässä saatoimme kiertää kylän taloja ja nauttia lapuksi virvokkeita Padankodalla. Paikalla oli puolen sataa osallistujaa, kyläläisiä ja seuran jäseniä.

Tämän vierailun piti olla jo viime kesänä, mutta yhteensattumat siirsivät sitä ja nytkin viruksen vuoksi oli pitkään epävarmaa, toteutuuko vierailu tänäkään kesänä. Kävelyn aikana koetimme pitää etäisyydet, mutta ei se kovin helppoa ollut, sillä kuullakseen mielenkiintoisia kertomuksia kylän historiasta, oli tultava lähelle.

Vierailun aluksi seuran puheenjohtaja Tomi Riihiranta toivotti kaikki seuran puolesta tervetulleeksi ja kiitti siitä, että he saivat tulla kylän vieraiksi. Sen jälkeen oli minun vuoroni toivottaa kaikki tervetulleiksi ja kertoa perustietoja kylästä. Varsinkin nuoremmalle väelle, joita oli ilahduttavasti mukana, monet asiat saattoivat olla vieraita. Olivathan ne minullekin, vaikka olen kylänraittia jo useamman vuosikymmenen trampannut. Padankoskihan on Luopioisten pinta-alaltaan suurin kylä, jossa aikoinaan oli asukkaitakin eniten. Lisäksi kauan sitten kylää oltiin varustamassa kirkonkyläksi ja paikkoja jo sen varaan mietittiin, kunnes kirkonkylä kuitenkin perustettiin nykyiselle paikalleen. Kylän nykyisyys on paljolti jäljellä olevien reilun puolensadan kylläisen ja suuren lomalaisjoukon varassa. Niinpä kyläyhdistyskin toimii pääasiassa vain kesäisin.

Esa Vuorinen kertoi taloista kiertäessämme Paavolan ja Nuuttilan kautta Seppälään. Myös talojen nykyiset isännät Tapio Nuuttila ja Hannu ja Heikki Inki esittelivät talojensa historiaa. Tutustuimme kylän kahden ensimmäisen talon, Tupalan ja Heikkilän, rakennuspaikkoihin, joista ei enää kovin paljon ollut jäljellä. Tupala sijaitsi nykyisten Paavolan ja Nuuttilan välissä ja Heikkilä entisen Heinon kaupan kohdalla. Myös Nuuttilan museoaittaan pääsimme kurkistamaan. Vanha Auttoisten tie johdatti meidät tämän jälkeen kohti Mäkipäätä, jossa sijaitsee tiiviisti rakennettu mäkitupalaisalue.

Matkalla Mäkipäähän pysähdyimme Ruuttakopille. Tähän on Kyläyhdistys suunnitellut kylän elämää esittelevää näyttelyä, mutta se odottaa vielä toteutumistaan. Ruuttakopin ympäristö on sodan jälkeisenä aikana ollut vilkas paikka, kun kylän nuoriso kokoontui sinne pitämään hauskaa. Juostiin kilpaa pellon ympäri, heitettiin kiekkoa, vedettiin köyttä, jopa kilpaa Kuohijoen nuorten kanssa ja seurusteltiin. Toimihan tuolla alueella myös jonkin aikaa kylän kioski. Nyt Ruuttakoppi odottaa seuraavaa vaihetta olemassaolossaan.

Mäkipäähän opasti meitä Marja-Leena Ruuhi, jonka isoisän isä on rakentanut sinne aikoinaan talonsa. Mäkipään talot ovat olleet pieniä eikä niissä ole ollut omaa peltoa eikä metsää. Niinpä tien toisella puolella asuivat Nuuttilan mäkitupalaiset ja toisella puolella Seppälän. Silloin rakennetuista taloista monet ovat vielä jäljellä, osa on vakituisessa käytössä, osa loma-asuntona.

Näin saimme tuhdin annoksen kylän historiaa ja sitä lähdimme sitten sulattelemaan Padankodalle. Kukkia-Seura oli kattanut virvokkeita Kahvikatokseen. Iloinen puheensorina kertoi, että tuttuja tavattiin ja vieraisiin tutustuttiin. Tämä on sitä parasta tapaa pitää omaa kylää tunnettuna. Kiitos Kukkia-Seuralle, kun tulitte meitä katsomaan ja kiitos kaikille kylän esittelijöille mukavasta hetkestä.

Teksti Tuomo Kuitunen, kuvat Tuomo ja Maija Kuitunen