Koulunäyttely Ruuttakopissa kesällä 2023

 Heinäkuun ajan 2023 Ruuttakopissa oli sunnuntaisin nähtävillä historiallinen koulunäyttely. Kuukauden aikana näyttelyyn kävi tutustumassa vieraskirjan mukaan 125 henkilöä. Näyttely koottiin kyläläisten muistoista ja arkistoista. Materiaalit palautettiin näyttelyn jälkeen niiden omistajille. Näyttelytoimikunnan puolesta lämmin kiitos kaikille avustajille. Tässä kuvasatoa näyttelystä.

 

Lasivitriinissä olevat oppikirjat ovat 1890-luvulta ja 1900-luvun alusta. Kirjat ovat olleet käytössä silloin, kun koulu Padankoskella aloitti toimintansa Salimäen pirtissä. Vanhat kirjat ovat Salimäen arkistoista. Hyllyssä olevat kirjat on saatu Jorma Huttuselta kylän koulun tiloista ja niitä on käytetty koulun loppuaikoina 1950- ja 1960-luvuilla. Koululla toimi myös lainakirjasto, johon kirjat valittiin kustantajien lähettämien luetteloiden mukaan.

  

Koululla työskentely arkistoitiin tarkkaan. Kuvassa on koulukeittiön päiväkirja, joka löytyi keittolan vanhan pöydän laatikosta. Kirjasta löytyvät keittäjän kirjaamat tiedot ruoista, ruoka-aineista ja syöjien määrästä päivittäin. Myös opettaja piti tarkasti päiväkirjaa tuntien ohjelmasta, oppilaiden määrästä ja muista tärkeistä koulupäivän tapahtumista. Päiväkirjat ovat löytyneet Jorma Huttuselta koulun varastosta.

Alakoululaisen kahdenistuttava pulpetti saatiin näyttelyyn Kirsi Saarisen aitasta. Pulpetti on kylän koulussa ollut käytössä koulun lakkauttamiseen saakka ja monet pienet oppilaat ovat opiskelleet sen ääressä, kirjoittaneet ja lukeneet, piirtäneet ja tehneet käsitöitä, ruokailleetkin. 

                    

Suomalaisessa koulussa opetusta annetaan myös käsitöissä ja alkuaikoina se olikin uskonnon ohella koulun tärkein aine, jos ajatellaan viikkotuntien määrässä. Käsityöt on saatu kyläläisiltä lainaan. Monet työt ovat päätyneet aikoinaan käyttöön heti valmistuttuaan. Niinpä poikien käsitöitä vielä löytyi, mutta tyttöjen työt olivat kuluneet loppuun käytössä. Samanlaista naulalaatikkoa tehtiin kouluissa vielä 1990-luvulla ja taisi käsityöpussikin valmistua vielä samoihin aikoihin.

Kädentaitoja harjoitettiin myös muilla tavoilla. Piirtäminen oli paljolti luonnonmukaista jäljentämistä. Piirrettiin kasveja, eläimiä, esineitä. Kirjoittamisessa harjoiteltiin kaunista käsialaa kirjain kirjaimelta viivoitettuun vihkoon. Kirjoittaminen tapahtui musteella. Pullo oli kolossa pulpetin kannen yläosassa, käsitöissä oli tehty kankainen mustepyyhe ja kapealla musteterällä raapustettiin kirjaimet vihkoon. Nykyään kaunokirjoitus on hylätty kouluissa kokonaan.

      

Opetusmateriaali oli vähäistä. Opetuksen tukena oli kuvatauluja, jotka saattoivat riippua koulun seinällä pitkiä aikoja ja jäivät siksi oppilaiden muistiin pysyvästi. Kuvataulut esittivät raamatun kertomuksia, luonnontieteitä ja maantiedon tai historian tapahtumia. Myös joitain luonnonopillisia välineitä oli käytössä, kuten Wimshurstin influenssikone, jolla esiteltiin sähkön syntyä ja voimaa. Myös kouluradio kuului opetusvälineisiin. Monesti radio tuotiin opettajan kotoa ja sitten hiljaa kuunneltiin ohjelmia. Näyttelyn radio on Anne Mäkelän varastosta, taulut Esa Vuoriselta, Salimäestä  tai koulun jäämistöstä.

Opetuksen tuntimäärät olivat koulun alkuaikoina aivan erit kuin nykyään. Oppiaineet ovat paremmin säilyneet. Taulukosta näkyy, että silloin painotettiin uskonnon opettamista samoin kuin käden taitojen harjoittamista. Nykyään ne molemmat ovat jääneet hyvin vähäisiksi. Vertailuna nykyiseen kouluun on oikeanpuoleinen peruskoulun tuntijako.

Tässä taulukossa ovat Padankosken koulun vakinaiset opettajat. Paljon oli myös sijaisia, jotka ovat jääneet oppilaiden mieliin. Tiedot on koottu kirjasta Meilän kylä, Padankosken historia. 

                             Näyttelyyn koottiin myös luokkakuvakansio. Jokaisen kuvan kohdalle yritettiin kirjata myös oppilaiden nimilista. Kaikkien varhaisempien kuvien kohdalla se ei enää onnistunut. Kansiota säilytetään Kyläyhdistyksen arkistossa ja sitä voidaan vielä täydentää, jos jollakin on siihen jotain lisättävää.