sunnuntai 10. kesäkuuta 2018

Ruuttakopista museoksi


Kylän keskellä pellon laidassa nököttää vanha Ruuttakoppi. Siellä on säilytetty kylän VPK:n kalustoa ja yhteisiä tavaroita. Kun tällainen toiminta aikoinaan loppui, jäi rakennus käyttämättä ja lähes unohduksiin. Viime kesänä Ruuttakoppi siivottiin. Tänä kesänä on tarkoitus kunnostaa se ainakin ulkopuolelta.


Lauantaina kokoonnuimme tekemään rakennukseen uutta kattoa. Vanha katto vuoti ja lahotti sisäpuolen rakenteita. Yllättävän paljon tuumattavaa kertyi matkan varrella, vaikka materiaaliksi olikin valittu helpompi palahuopa rullatavaran sijasta. Ensimmäinen lape vaati aikaa ja mietittävää, toinen meni jo nopeammin ja kolmatta tehtiin oikein vauhdilla. Sitten loppuivat rakennustarpeet.

Osa katosta jäi vielä odottamaan uutta päälystettä. Olimme laskeneet pinta-alan liian pieneksi ja hukkapalojakin väistämättä syntyi. Toisaalta päiväkin oli jo illassa ja oli aika mennä lämmittämään saunaa. Valmista tuli kuitenkin liki kolme neljäsosaa katosta.

Seuraavaksi rakennus kaipaa uutta maalia pintaansa. Nyt jo rapsutettiin listojen vanhat maalit pois. Punamullan keitto ei ole vielä onnistunut kuivuuden ja tuulisen sään vuoksi. Täytyy odottaa suotuisaa säätä.

Seuraavaksi onkin tarkoitus saattaa katto valmiiksi ja maalata rakennus, lyödä kulmiin nurkkalaudat ja maalata ne sekä räystäslaudat valkoiksiksi. Sisustus on vielä suunnitteilla.

Miksi sitten tätä tehdään? Rakennus on rakenteiltaan edelleen hyväkuntoinen ja siksi säilyttämisen arvoinen. Vanha talkooperinne on mukava tapa tavata kyläläisiä ja tehdä jotain yhdessä. Nytkin juttu luisti lupsakasti niin vanhoissa asioissa kuin nykyisissäkin. Huolto toimi ja saimme päivän aikana maukasta hernesoppaa ja parit kahvit, kuten hyviin talkoisiin kuuluukin. Lisäksi on ajatus säilyttää jotain kylän historiasta.


Kun rakennus on kunnostettu, on tarkoitus todellakin koota sinne kylän vanhaa pienesineistöä ja muodastaa siitä vähitellen kylän museo. Nyt jo muutamat esineet odottavat esillepääsyä ja lisää otetaan vastaan. Toivottavaa olisi, että museoesineellä olisi mukanaan jokin tarina: kenelle se on kuulunut, kuka sen on tehnyt, mistä se on löytynyt, mitä sillä on tehty jne. Näitä esineitä on tarkoitus esitellä täällä kylän sivuilla ja tehdä lyhyt esittely myös esineen viereen. Nämä ovat kaikki vasta suunnitelmia, joita viedään eteenpäin voimavarojen mukaan.


Kiitos kaikille mukanaolijoille. Saimme paljon aikaan. On ilo tehdä, kun työ luistaa. Jatkotoimista päätetään sitten, kun saadaan lisää huopaa ja punamulta keitettyä. Ajatuksissa on, että ensi vuonna voitaisiin viettää museon avajaisia. Aika näyttää. Paineita tästä ei kuitenkaan oteta.

Teksti ja kuvat Tuomo Kuitunen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti